B.Green rakentaa vehreämpää Helsinkiä 

B.Green-hanke pilotoi Kalasatamassa rakentuvien alueiden minipuistoja ja uusia digityökaluja kaavoittajien vihersuunnitteluun.

Sompasaaren tuleva Loviseholminpuisto Helsingin Kalasatamassa on reaalimaailmassa vielä urbaani kivierämaa, mutta iPadin ruudulla sitä voi jo ihailla täydessä viherloistossaan. 

Granlundin lisätyn todellisuuden sovelluksen rakentajat esittelevät työnsä tuloksia ensi kertaa paikan päällä. Forum Virium Helsingin B.Green -projektiryhmä on innoissaan. Pilotti etenee aikataulussa.

”Elokuussa 2021 kaupunkilaiset voivat tutkia tulevan puiston suunnitelmaa omalla mobiililaitteellaan, lisätä sinne esimerkiksi puita ja katsoa miltä se oikeassa kaupunkiympäristössä näyttäisi”, kertoo B.Green-hankkeen projektikoordinaattori Mette Hiltunen.

Tiivistyminen haaste vihersuunnittelijoille

Kalasatama on yksi Helsingin uusista, entistä tiiviimmin rakennetuista asuinalueista.  

”Kun kaupunki tiivistyy, ei tietyn pinta-alan varaaminen viheralueille enää riitä. Kasvien ja puiden pitää olla myös fiksusti valittuja ja sijoitettuja, jos niillä halutaan vaikuttaa esimerkiksi lämpötiloihin tai turvata pölyttäjien elinoloja kaupungissa”, kertoo B.Greenin tekninen asiantuntija Lauri Lemmenlehti. 

Maisema-arkkitehti Lemmenlehden vastuulla on hankkeen digitaalisten työkalujen kehitys. Hän tekee töitä yhdessä Kalasataman pohjoisosan kaavoittajien kanssa.

Digitaalisilla työkaluilla alueen kaavoittajat näkevät, miltä erilaiset vihersuunnitelmat näyttäisivät todellisuudessa, ja voivat jopa tutkia miten esimerkiksi puulajin valinta vaikuttaa olosuhteisiin kaupungissa.

Kehitteillä olevaa sovellusta rakentava Granlundin XR Developer Mao Lin näyttää iPadin ruudulla, miten suunnitelman visualisointi toimii käytännössä. Hän deletoi alkuperäisen puistosuunnitelman puun ja vaihtaa sen toiseen puulajiin parilla sormenliikkeellä. Kiviseen kaupunkimaisemaan lisätty puistonäkymä uusine puineen ilmestyy ruudulle reaaliajassa. 

Mao Lin kertoo, että työn alla oleva sovellus on tulossa aluksi mobiililaitteille kaiken kansan käyttöön. Samaa työkalua voivat hyödyntää myös alan ammattilaiset viheralueiden suunnittelutyössä, varsinkin kun käytössä ovat kännykän sijasta oikeat virtuaalilasit. 

B.Green-hankkeen tekemän asukaskyselyn mukaan Kalasataman asukkaat arvostavat viheralueita, ja niitä halutaan lisää omaan lähiympäristöön. Kaupunkilaisilla on myös halua ottaa osaa kaupunkisuunnitteluun esimerkiksi 3D-suunnitelmia kommentoiden ja yhteiskävelyillä alueen kaavoittajien kanssa. 

Asukkaiden viihtyisyyden lisäksi kaupunkivihreä on myös tapa varautua maailman muutokseen. 

”Ilmastonmuutoksen myötä muuttuu sademäärät kasvavat ja lämpötilat nousevat. Kaupunkivihreällä voidaan viilentää kaupunkia ja esimerkiksi viivyttää sade- ja tulvavesiä”, Mette Hiltunen muistuttaa.  

Minipuisto vihertää rakennusvaiheessa

Samaan aikaan kun Kalasataman pohjoisimpien kortteleiden asemakaavaa vasta laaditaan, on rakentaminen metroaseman ympäristössä jo edennyt pitkälle. Uusien kaupunginosien viheralueet valmistuvat Sompasaaren Loviseholminpuiston tapaan yleensä viimeisenä. 

Yksi kesän 2021 kokeiluista on Sompasaareen ilmestynyt modulaarinen minipuisto Parkly, joka tuo väliaikaista vehreyttä rakenteilla olevaan kaupunkitilaan. Naapurikorttelissa taas käynnistyy kokeilu australialaisen startup-yritys SensCityn kaupunkiympäristöä tarkkailevilla aurinkoisuus-, kosteus- ja lämpötilasensoreilla. 

”Tavoitteena on kerätä dataa vihreän infran vaikutuksesta kaupunkiolosuhteisiin seuraavan vuoden ajan”, Mette Hiltunen kertoo. 

Helsinki on pääkaupungiksi varsin vihreä. B.Green-tiimin tavoitteena on säilyttää vihreys myös suunnitteilla olevilla, entistä tiiviimmillä kaupunkialuella. 

”Haluamme että vihreys integroituu ihmisten arkisille kulkureiteille niin, ettei tarvitse varta vasten lähteä luontoon, vaan luonto olisi aina lähellä”, Mette Hiltunen pohtii. 

Toiveena on myös se, että kaupungissa olisi sijaa monimuotoiselle ja villinkin näköiselle luonnolle. Tällaista ympäristöä on suunnitteilla Hermannin rantapuistoon, joka rakennetaan Kalasataman pohjoisosaan 2030-luvulla.

”Rannan suunnitelmaluonnokset näyttävät tosi lupaavilta”, Mette Hiltunen kehuu. 

Villin näköinen kaupunkiluonto vastapainona hoidetuille nurmikentille on elintärkeää monille eläinlajeille, kuten mehiläisille. Mehiläiskato on jo maailmanlaajuisesti tunnustettu ongelma. Merkittävä osa maailman ruoantuotannosta on riippuvaista näiden uutterien pörriäisten pölytystyöstä. Helsingin projektipartneri Tallinna rakentaakin omassa B.Green-hankkeessaan kaupunkia halkovaa 13,5 kilometrin mittaista pörriäisbaanaa, joka parantaa hyönteisten elinoloja kaupungissa.

Teksti: Petja Partanen
Kuvat: Vesa Laitinen

---