Suomen suurimpien kaupunkien 6Aika-strategia jakaa kaupunkikehityksen parhaita käytäntöjä kaupunkien ja muiden toimijoiden kesken.

Yli 80 miljoonan euron 6Aika-strategiassa kuutoskaupungit ja muut niiden alueen toimijat kehittävät älykästä palveluinfrastruktuuria ja edistävät kilpailukykyä ketterin kokeiluin.

“Meillä on pitkä matka siihen, että jokaisella suomalaisella on hyvin yhteentoimivat digipalvelut käytössään. Se täytyy tehdä pala kerrallaan”, Jarmo Eskelinen Forum Virium Helsingistä pohtii.

Näitä palasia kehitetään 6Aika-strategiassa. Strategian toteutushankkeissa kehitetyt paremmat kaupunkipalvelut ja muut tulokset ovat kaikkien kaupunkien ja muiden toimijoiden käytössä.

6aika-strategiaa toteuttavat yhteistyössä kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku. Forum Virium Helsinki tukee kuutoskaupunkeja strategian kokonaiskoordinoinnissa 6Aika-strategiatoimiston voimin.

Strategiaa toteutetaan rakennerahastorahoituksella pääosin avoimilla hankehauilla. Uudenmaan liitto toimii hankkeita rahoittavana viranomaisena. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta seitsenvuotiseen strategiatoteutukseen on jaossa 80 miljoonaa euroa. Lisäksi käytössä on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta.

Datavarannot avoimiksi

Tietovarantojen avaaminen on yksi 6Aika-strategian kolmesta painopisteestä. Tällä alalla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kumppanuusprojekti Helsinki Region Infoshare (HRI) on ollut merkittävä pioneeri.

Jo yli tuhat avointa tietoaineistoa tarjoavan HRI-datakatalogin kokemuksia on hyödynnetty valtionhallinnon dataportaalissa. Näin kaikki valtionhallinnon avoin tieto on koottu pääkaupunkiseudun mallin mukaisesti yhteen verkkopalveluun.

6Aika-strategian myötä HRI:n kokemuksia kaupunkitiedon avaamisesta päästään hyödyntämään kaupungeissa ympäri maan.

“Kuutoskaupungeissa on päästy hyvään alkuun tiedon avaamisessa. Nyt pääsemme oppimaan toisiltamme, kehittämään yhteisiä käytäntöjä ja rajapintoja kehittäjien hyödynnettäväksi”, Ville Meloni Forum Virium Helsingistä toteaa.

“Haemme lisävauhtia kuntien tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen kehittämiseen avoimen datan logiikalla”.

Logiikan kulmakivi on se, että tiedon arvo kasvaa, kun sitä jaetaan. Mitä suurempi joukko kansalaisia ja yrityksiä hyödyntää kuntien tuottamaa tietoa, sen parempi. 6Aika-strategia perustuu koko kaupunkiyhteisön – kaupunkilaisten, yritysten ja julkisen sektorin – yhteistyöhön. Tavoitteena on esimerkiksi standardoida kaupunkien datarajapintoja niin, että samat sovellukset toimisivat eri kaupungeissa.

“Mitä suurempi määrä potentiaalisia käyttäjiä on, sitä innokkaammin yritykset ja kaupunkilaiset hyödyntävät tietoa ja kehittävät uusia palveluja”, Meloni sanoo.

Rahaa kekseliääseen kaupunkikehitykseen

Kaupunkien taloustilanne on kireä. Vaikka uudistuksia kaivataan, ne kariutuvat helposti rahapulaan. 6Aika-strategian reilun 80 miljoonan euron rahoituspotin toivotaan madaltavan kynnystä innovatiivisille kaupunkikehityshankkeille.

Suuri haaste on innostaa kaupungit, yritykset ja oppilaitokset mukaan itse tekemiseen. Yhdessä tekemiseen ohjaa kuitenkin myös rahoitusmalli. Rahoitusta myönnetään pääosin avoimissa hankehauissa monenlaisille hankkeille ja erilaisille hankekonsortioille.

“Kukaan ei voi yksin hakea rahoitusta. Mukaan tarvitaan aina vähintään toimijoita kahden kuutoskaupungin alueelta”, Meloni kertoo.

Pois toimittajaloukusta

Moni kaupunki on kirjannut tiedon avaamisen tavoitteisiinsa. Esimerkiksi Vantaan tietohallintostrategiassa lukee, että kaikissa kaupungin tietojärjestelmissä pitäisi olla avoimet kehittäjäystävälliset rajapinnat ja data tarjolla avoimella lisenssillä.

Käytännössä kaupunkien tietohallinto on usein hankalassa välikädessä. Nykyiset tietojärjestelmät toimivat, mutta suljetuissa järjestelmissä tieto on lukkojen takana. Tästä seuraa, että julkisen tiedon avaaminen on vaivalloista ja kunnat ovat tiukasti sidoksissa järjestelmien toimittajiin.

Nyt halutaan pois toimittajaloukusta, kohti avoimia järjestelmiä. Pyrkimys on siihen, että uusiin julkisiin tietojärjestelmiin rakennetaan jo vakiona avoimet rajapinnat. Ei siis ihme, että esimerkiksi Helsingin kumppanikoodarikokeilun tulokset kiinnostavat kuutoskaupunkien tietohallintoa.

Kaupunkien digitaalinen perusta kuntoon

Mitä 6Aika-strategia tulee saamaan aikaan viidessä vuodessa? Tavoitelista on pitkä: kaupunkien toimintaprosessit ovat kehittyneet, yrityksille on syntynyt uusia liiketoimintamahdollisuuksia, veronmaksajien rahoja on säästetty sähköisellä asioinnilla, kaupunkien datavarannot toimivat entistä paremmin yhteen.

“Se digitaalinen perusta, jonka päälle kaupunkien sähköisiä palveluja rakennetaan, toimii viiden vuoden kuluttua huomattavasti nykyistä paremmin”, ennustaa Ville Meloni Forum Virium Helsingistä.

Alkuperäiset tekstit: Petja Partanen, Tarinatakomo, julkaistu osana Forum Virium Helsingin Avointa kaupunkia rakentamassa -julkaisua