Avoimen kaupunkikehityksen opit jakoon 6Aika-strategialla

 

“6Aika-strategiassa on kohtuullisen kokoinen summa tehdä jotain järkevää yhdessä”, kertoo 6Aika-strategian ohjelmapäällikkö Ville Meloni Designmuseoon kokoontuneille Forum Virium Helsingin Avointa kaupunkia rakentamassa -seminaarin kuulijoille.

 

Ohjelmapäälliköt Ville Meloni ja Sari Luostarinen esittelevät uutta strategiaa, jolla kuusi johtavaa suomalaiskaupunkia aikoo uudistua avoimiksi ja älykkäiksi. Strategiaa toteutetaan rakennerahastorahoituksella pääosin avoimilla hankehauilla.  Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta seitsenvuotiseen strategiatoteutukseen  on jaossa 80 miljoonaa euroa. Uudenmaan liitto toimii hankkeita rahoittavana viranomaisena. Lisäksi käytössä on myös Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta, jonka kokonaismäärää ei ole etukäteen määritelty.

 

“Kun kaupungit pistävät euron kehityshankkeeseen, ne saavat kaksi päälle”, Meloni kertoo rahoituksen pelisäännöistä.

 

“Meillä on pitkä matka siihen, että jokaisella suomalaisella on hyvin yhteentoimivat digipalvelut käytössään”, toimitusjohtaja Jarmo Eskelinen pohtii. “Se täytyy tehdä pala kerrallaan.”

 

Näitä palasia kehitetään 6Aika-strategiassa. Strategian toteutushankkeissa kehitetyt paremmat kaupunkipalvelut ja muut tulokset ovat kaikkien kaupunkien ja muiden toimijoiden käytössä.

 

 

 

Tietovarantojen avaaminen on yksi 6Aika-strategian kolmesta painopisteestä. Tällä alalla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kumppanuusprojekti Helsinki Region Infoshare (HRI) on ollut merkittävä pioneeri.

 

Jo yli tuhat avointa tietoaineistoa tarjoavan HRI-datakatalogin kokemuksia on hyödynnetty valtionhallinnon dataportaalissa [avoindata.fi]. Näin kaikki valtionhallinnon avoin tieto on koottu pääkaupunkiseudun mallin mukaisesti yhteen verkkopalveluun.

 

6Aika-strategian myötä HRI:n kokemuksia kaupunkitiedon avaamisesta päästään hyödyntämään kaupungeissa ympäri maan.

 

“Kuutoskaupungeissa on päästy hyvään alkuun tiedon avaamisessa. Nyt pääsemme oppimaan toisiltamme, kehittämään yhteisiä käytäntöjä ja rajapintoja kehittäjien hyödynnettäväksi”, Ville Meloni toteaa.

 

“Haemme lisävauhtia kuntien tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen kehittämiseen avoimen datan logiikalla”.

 

Logiikan kulmakivi on se, että tiedon arvo kasvaa, kun sitä jaetaan. Mitä suurempi joukko kansalaisia ja yrityksiä hyödyntää kuntien tuottamaa tietoa, sen parempi. 6Aika-strategia perustuu koko kaupunkiyhteisön – kaupunkilaisten, yritysten ja julkisen sektorin – yhteistyöhön. Tavoitteena on esimerkiksi standardoida kaupunkien datarajapintoja niin, että samat sovellukset toimisivat eri kaupungeissa.

 

“Mitä suurempi määrä potentiaalisia käyttäjiä on, sitä innokkaammin yritykset ja kaupunkilaiset hyödyntävät tietoa ja kehittävät uusia palveluja”, Meloni sanoo.

 

Toinen 6Aika-strategian painopiste on avoin osallisuus. Siinä kehitetään monikanavaisia palveluja asiakas- ja käyttäjälähtöisesti. Tavoitteena on ketterämpi julkisorganisaatio: nykyisillä verotuloilla halutaan entistä enemmän ja parempia palveluja.

 

“Strategian kolmas painopiste on avoimet innovaatioalustat; tavat, joilla yritykset ja kaupunkilaiset saadaan mukaan kehittämään kaupunkia ja sen palveluja paremmaksi”, Ville Meloni sanoo.

 

 

Kaupunkien taloustilanne on kireä. Vaikka uudistuksia kaivataan, ne kariutuvat helposti rahapulaan. 6Aika-strategian reilun 80 miljoonan euron rahoituspotin toivotaan madaltavan kynnystä innovatiivisille kaupunkikehityshankkeille. 

 

Hankkeen koordinaattorin suurin haaste on innostaa kaupungit, yritykset ja oppilaitokset mukaan itse tekemiseen. Ville Melonin toive on “saada käyntiin hyvä tekemisen meininki, jonka jälkeen teot puhuvat puolestaan”.

 

Yhdessä tekemiseen ohjaa myös rahoitusmalli. Rahoitusta myönnetään pääosin avoimissa hankehauissa monenlaisille hankkeille ja erilaisille hankekonsortioille. Hankehakemusten pisteytyksen perusteella kaupunkien edustajista koostuva johtoryhmä esittää hankkeita Uudenmaan liitolle rahoitettavaksi.  

 

“Kukaan ei voi yksin hakea rahoitusta. Mukaan tarvitaan aina vähintään toimijoita kahden kuutoskaupungin alueelta”, Meloni kertoo.

 

6Aika-kaupunkien johto pohti älykkään kaupungin olemusta Millennium- paviljongissa 2014.
Tapahtuman järjestivät Forum Virium Helsinki, Fortum, KONE, Nokia, Tekes ja Technology Academy Finland.

 

 

 

“Paljon uudistushenkisiä ihmisiä, jotka haluavat nähdä toimintaa ja ovat turhautuneita esimerkiksi tietojärjestelmien avaamisen hitauteen”, valottaa Ville Meloni ensitunnelmia.

 

Moni kaupunki on kirjannut tiedon avaamisen tavoitteisiinsa. Esimerkiksi Vantaan tietohallintostrategiassa lukee, että kaikissa kaupungin tietojärjestelmissä pitäisi olla avoimet kehittäjäystävälliset rajapinnat ja data tarjolla avoimella lisenssillä.

 

Käytännössä kaupunkien tietohallinto on usein hankalassa välikädessä. Nykyiset tietojärjestelmät toimivat, mutta suljetuissa järjestelmissä tieto on lukkojen takana. Tästä seuraa, että julkisen tiedon avaaminen on vaivalloista ja kunnat ovat tiukasti sidoksissa järjestelmien toimittajiin.

 

Nyt halutaan pois toimittajaloukusta, kohti avoimia järjestelmiä. Pyrkimys on siihen, että uusiin julkisiin tietojärjestelmiin rakennetaan jo vakiona avoimet rajapinnat. Ei siis ihme, että esimerkiksi Helsingin kumppanikoodarikokeilun tulokset kiinnostavat kuutoskaupunkien tietohallintoa.

 

“Tuntuu siltä, että kaikki haluaisivat kumppanikoodareita töihin”, Meloni naurahtaa.

 

Mitä 6Aika-strategia tulee saamaan aikaan viidessä vuodessa? Tavoitelista on pitkä: kaupunkien toimintaprosessit ovat kehittyneet, yrityksille on syntynyt uusia liiketoimintamahdollisuuksia, veronmaksajien rahoja on säästetty sähköisellä asioinnilla, kaupunkien datavarannot toimivat entistä paremmin yhteen.

 

“Se digitaalinen perusta, jonka päälle kaupunkien sähköisiä palveluja rakennetaan, toimii viiden vuoden kuluttua huomattavasti nykyistä paremmin”, ennustaa Meloni.

 

#6aika