Living Labeissä palveluita kehitetään ja testataan yhdessä käyttäjien kanssa. Euroopan unionin rahoittamassa APOLLON-projektissa parannetaan Living Labien toimintaa kansainvälisellä tasolla. Suomen pilotissa testataan, miten belgialainen teknologia parantaisi herttoniemeläisten ikäihmisten arkea.
Tavoitteena on yhtenäistää ja terävöittää tähän asti hajanaista Living Lab -toimintaa. Lisäksi halutaan jakaa palvelujen käyttäjälähtöisen kehittämisen hyviä käytäntöjä ja saada aikaan käytännön ohjeistus. Yhteisen linjan toivotaan tuovan vauhtia muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen.
– Living Labien ongelmana on ollut yhteisten toimintamallien puute ja se, että toiminnasta on saatu vain vähän konreettisia tuloksia. Maailmalla toimii runsaasti Living Labeja, mutta toiminta on hajanaista – kukin on keskittynyt omaan asiaansa ja toiminut omalla tavallaan, kertoo ohjelmajohtaja Marianne Dannbom, joka vetää APOLLONia Forum Virium Helsingissä.
APOLLON-projektissa ajatuksena on testata, toimivatko Living Labit paremmin, kun ne liittyvät tiettyihin teemoihin. Hankkeessa on mukana neljä eri aihepiiriä, jotka ovat terveydenhuolto, energia, valmistus ja kansalaisosallistuminen. Kunkin teeman alla on joukko osallistujia, jotka toimivat yhdessä verkostona. Tarkoituksena on verrata näiden teema-alueiden toimintaa keskenään ja katsoa, mihin niistä Living Lab -toiminta parhaiten sopii.
Suurin koskaan tehty Living Lab -projekti
Helsingin kauppakorkeakoulun Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskukselle Living Labit ja avoimet innovaatioverkostot ovat yksi tutkimusmenetelmä ja siten olennainen osa yksikön toimintaa. Yksikkö on mukana APOLLONissa ja odotukset ovat korkealla.
– Living Lab -tutkimusta on rahoitettu noin viiden vuoden ajan. Nyt tutkimuksessa ollaan vaiheessa, jossa voidaan tehdä isoja, strategisia hankkeita. APOLLON on suurin koskaan käynnistynyt Living Lab -projekti. Sen budjetti on 8 miljoonaa euroa ja myös tulosten uskotaan olevan hyvät, kertoo yksikön tutkimusjohtaja Petra Turkama.
Turkaman mukaan APOLLON toimii ikäänkuin sateenvarjona, joka kerää laajemminkin Living Lab -tutkimusta alleen. Hänen tutkimusyksikkönsä osallistuu hankkeessa erityisesti prosessien ja mallien määrittelyyn sekä arviointiin.
Pilotointia Helsingin Herttoniemessä
Käytännössä APOLLONia viedään eteenpäin piloteilla, joissa testataan olemassa olevia palveluita. Forum Virium Helsinki on mukana terveydenhuollon kokonaisuudessa ja vastaa Suomen pilotista.
– Suomessa testataan Herttoniemessä vanhusten kotihoitoon tarkoitettua belgialaista teknologiaa. Kyseessä on televisioon liitettävä laite, joka mahdollistaa videopuhelut ja hälytysjärjestelmän, kertoo Marianne Dannbom.
Forum Virium Helsingin lisäksi terveydenhuollon kokonaisuudessa ovat mukana Helsingin kauppakorkeakoulun Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskus (CKIR) sekä Living Labit Espanjasta ja Hollannista. CKIR on mukana tutkimuspartnerina, eli osallistuu tiedon keräämiseen ja analysointiin. Espanjassa puolestaan testataan sensoriteknologiaa, jolla kerätään tietoa ikäihmisten päivittäisestä liikkumisesta.
– Ajatuksena on, että kun testataan eri teknologiaa Suomessa ja Espanjassa, niin testauksen avulla nähtäisiin, mitkä vaatimuksista liittyvät erityisesti terveydenhuoltoon tai kansainvälistymiseen ja mitkä taas ovat itse testattavaan palveluun tai teknologiaan liittyviä vaatimuksia, Dannbom sanoo.
APOLLONin taustalla on eurooppalaisten Living Labien yhteistyöverkosto ENoLL. Hanke alkoi marraskuun alussa ja kestää 2,5 vuotta. Projektin rahoittaa Euroopan unioni, ja se on osa Euroopan unionin kilpailukyvyn ja innovaatioiden puiteohjelmaa. Kaikkiaan projektiin osallistuu 28 partneria 12 Euroopan maasta.