4 hyvää evästä maailmalta syötävään kaupunkiin – Näin kaupungit hyötyvät ruokastrategiasta

Viimeisen vuosikymmenen aikana kaupungit ja kunnat ympäri maailmaa ovat heränneet niiden strategiseen ja ohjaavaan rooliin kestävän, reilun ja resilientin ruokajärjestelmän rakentamisessa osana vihreää siirtymää. Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi uutta ja lisääntyvää huolta on herättänyt ruokaturva, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Ruokaresilienssistä ja kaupungin roolista varautumisessa yhteiskunnan erilaisissa häiriötilanteissa on alettu puhumaan lisääntyvässä määrin. 

Alueelliset ruokastrategiat ovat tärkeitä, kestävän kehityksen, hyvinvoinnin ja taloudellisen elinvoimaisuuden edistämisessä. Hyvin suunniteltu ruokastrategia ja ohjelmallinen lähestymistapa parantavat paikallista ruokaturvaa, edistäen ympäristönsuojelua ja tukien paikallistaloutta. 

Urban&Local – Tulevaisuuden kestävä ruokaekosysteemi hanke on alkukesästä 2024 tehnyt tutustumismatkoja, joissa on perehdytty eri kaupunkien ruokastrategioihin sekä kuinka ekosysteemistä lähestymistapaa ruokamurrokseen on toteutettu Euroopassa. Kohteina on ollut Birmingham, Varsova, sekä Amsterdam. Lisäksi hanke osallistui Milan Urban Food Policy Pactin (MUFPP) vuosikokoukseen, johon kerääntyi 39 kaupungin edustajia 18 eri maasta. MUFPP on kansainvälinen sopimus ja verkosto, jossa tarkoituksena on edistää kaupunkien välistä tiedonjakoa kannustaa käytäntöjen vaihtoa ja oppimista allekirjoittaneiden kaupunkien välillä. Mukana on maailmanlaajuisesti yli 260 sopimuksen allekirjoittanutta kaupunkia. Vantaa ja Tampere ovat ainoat suomalaiset kaupungit jotka ovat liittyneet verkostoon ja allekirjoittaneet sopimukset vuonna 2024. 

Hanke keräsi oppeja siitä kuinka kaupungit käyttävät ja hyötyvät ruokastrategioistaan. 

1. Ruoka on toimialoja poikkileikkaava tavoite ja kestävyyssiirtymä on kaupunkien yhteinen nimittäjä

Yhteinen haaste Euroopan metropolien välillä on, että ruoka on kaupunkien toimialoja ylittävä tavoite. Tarve ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymään on kuitenkin kaupungeissa kollektiivisesti tunnistettu. Vaikka yleinen visio ruokajärjestelmän organisoitumismallista, kestävyyssiirtymän toteutustavoista kuten lyhyiden ja paikallisten ruokaketjujen ihanteellisesta organisoitumisesta ja jakelumalleista puuttuu, on selvää, että kestävyyssiirtymässä on kyse irrottautumisesta nykyhetken kestämättömistä toiminnoista ja toimintatavoista. 

Euroopan kaupunkihallinnoissa on kehitetty ruokapoliittisessa strategiaohjauksessa integroituja ja ohjelmallisia lähestymistapoja. Monialaisuus ja kytkökset kaupungin muihin toimintoihin auttaa ruokapolitiikkaa siirtymään strategiselta ulottuvuudesta käytännön tasolle. On myös tavanomaista, että ruoka kehittämiskohteena kohdistuu koko metropolialueelle. 

Amsterdamin food policy officer Jaëla Arian kertoo että heidän vuonna 2023 perustettu food policy office työskentelee tiiviisti eri toimialojen kanssa toteuttaakseen projekteja ja muita toimintoja. He työskentelevät tiiviisti paikallisen elinkeino-osaston kanssa tukeakseen yrittäjyyttä ja erityisesti kestävää ruoan tuotantoa ja kulutusta. Esimerkiksi, kaupunki tekee yhteistyötä Amsterdamin kaupunkiviljelysäätiön kanssa kasvattaakseen paikallisesti tuotetun ruoan kulutusta sekä yksityisellä että julkisella puolella. 

2. Ruokaresilienssi: Varautuminen ja ruokaturva kaupunkien valmiuden parantamisessa

Varsovan kokouksessa kuultiin paljon keskustelua siitä, kuinka kaupunkien ruokajärjestelmät voisivat kasvattaa resilienssiä ilmastonmuutoksen tuomien uhkien varalta. Esimerkkejä saatiin Pohjois-Italiasta, jossa Milanon kaupunkia on kohdannut vuoroin tulvat ja kuivuus ja mitä se on tarkoittanut ruoanjakelun kannalta. Andrea Magarini, Milanon kaupungin ruokapolitiikan toimialan johtaja, kuvaili kuinka jo se että kaupungilla on tiedossa mitä voimavaroja ja resursseja on mahdollisesti käytettävissä poikkeustilanteissa, on tärkeä ensimmäinen askel kriisinhallinnassa. Esimerkkinä hän antoi tilanteen, jossa yhdessä kaupungin ruokapalvelukeskuksessa oli ollut tulipalo, ja kuinka kaupungin ruokatoimiala pystyi tukemaan toimintojen siirtoa muihin yksikköihin, koska he tiesivät yhteyshenkilöt ja yksiköiden resurssit jo valmiiksi. Näin ruoanjakelu palvelutaloihin ei keskeytynyt. Kaupunkiruokastrategia tukee esimerkiksi kansallista huoltovarmuusstrategiaa, ja voi tehostaa toimintaa tilanteissa, jossa tarvitaan nopeasti apua. 

Resilientin ruokajärjestelmän tärkein ominaisuus on muutoskyvykkyys. Oleellinen näkökulma on se, että ovatko kaupungit tekemässä tulevaisuutta vai vain mukautumassa siihen? Millaista tulevaisuutta kaupungit haluavat rakentaa? 

3. Kaupunkiruokastrategia rakentaa paikallistaloutta julkisilla hankinnoilla 

Julkisilla elintarvike- ja ruokapalveluhankinkintojen kriteereillä kaupungit voivat vaikuttaa paikallistalouteen, viljelymenetelmiin ja maankäyttöön, huoltovarmuuteen, ravitsemukseen, ympäristön ja eläinten hyvinvointiin. 

Kööpenhamina on loistava esimerkki kaupungista joka on julkisilla hankinnoillaan saavuttanut kestävyystavoitteita ja tukenut paikallista ruoantuotantoa. Kööpenhaminalla on tavoite, että kaikkien julkisten keittiöiden tulisi hankkia 90% luomuruokaa. Vuoteen 2019 mennessä Kööpenhamina saavutti 84 prosentin tavoitteen. He tukivat luomuruoan hintaa käyttämällä esimerkiksi vähemmän lihaa (mutta parempilaatuista), käyttämällä enemmän linssejä ja palkokasveja ruoan monipuolistamiseksi sekä vähentämällä ruokahävikkiä, joka vähensi yleisiä kustannuksia. Tarkentamalla elintarvikehankintoja, he tehostivat hankintaketjua ja tuottivat vähemmän ruokahävikkiä. 

Betina Bergmann Madsen, Kööpenhaminan kaupungin hankintapäällikkö, kertoi kuinka he kokeilevat erilaisilla ratkaisuilla ja laatukriteereillä tavoitella pientuottajia. Yhtenä tärkeänä asiana hän mainitsee vuoropuhelun tukkukauppiaiden kanssa. He voivat tehdä tarkkoja hankintoja, koska he tietävät miten tukkukauppa- ja kauppiaat toimivat ja mitä on milloinkin saatavilla. He työskentelevät yhdessä muutosten toteuttamiseksi ja pyrkivät win-win-tilanteeseen.

Suomessakin on esimerkkejä kestävistä julkisista ruokahankinnoista. Verrattain uusi hankintalain mahdollistama malli, Dynaaminen hankintajärjestemä (DPS- Dynamic Purchasing System) soveltuu kunnille ja kaupungeille, kun tavoitteena on erityisesti pientuottajien tuotteiden, lähiruoan tai luomutuotteiden käytön lisääminen julkisissa ruokapalveluissa. Hankintajärjestelmää on kokeiltu muun muassa Oulussa ja Huittisissa, ja oppeja lähi- ja luomuruoan hankintaan löytyy Motivan julkaisemasta oppaasta.  

4. Sosiaalisesti kestävä ruokajärjestelmä

Urban & Local -tiimi oli Birminghamin kaupungin vieraina tutustumassa heidän ruokastrategiaansa sekä työhön jota kaupungissa tehdään. Kaupungin lähestymistapa reiluun ja kestävään ruokajärjestelmään on systeemiajattelun kannalta, jossa ruoka on yhdistävä lähestymistapa kompleksisiin aiheisiin kuten sosiaaliseen eriytymiseen ja asunnottomuuteen, mutta myös kaupungin viihtyvyyteen ja vetovoimaisuuteen. 

Birmingham on Englannin kolmanneksi köyhin suurkaupunki, jossa 46 prosenttia lapsista elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoka-aputyö on kaupungissa tarpeellista ja kolmas sektori toimii siellä aktiivisesti. Birminghamin kaupungin food policy team leader, Sarah Pullen, kertoo kuinka hänen tiiminsä on edistänyt verkostomaista toimintaa ja esimerkiksi auttanut yhdistämään apujärjestöjä toistensa kanssa. Hän myös kuvailee kuinka hänen tiiminsä työntekijät ovat menneet mukaan vapaaehtoiseksi soppakeittiöön jakamaan ruokaa ja kokoamaan ruokakasseja, joka rakensi luottamusta myös eri sidosryhmien ja asukkaiden kanssa. Tällä tavoin he eivät vain ole paikalla “ottamassa” oppeja kaupunkilaisilta, vaan oikeasti näkyvällä tavalla mukana tekemässä ja vaikuttamassa. Ruoka tarjoaa luottamuksen rakentamiseen luonnollisen rajapinnan, kun se on niin yhteenkokoava aihe. 

Ruoka on tunnistettu merkittäväksi vihreän siirtymän tekijäksi kaupungeissa ja kunnissa. Ruoan rooli tulisi tunnistaa laajemmin kuin vain kulutustavarana ja palveluina, kuten viehättävänä ravintolatarjonnalla. Kaupunki kuluttamisen keskuksena ja tilaajana vaikuttaa suoraan ja välillisestä alkutuotannon rakennemurrokseen, vihreään siirtymään. Kaupunkien ruokastrategiat ovat tapa ohjata julkisia varoja kestävästi niin, että ne tulevat elinkeinoa, kestävyystavoitteita ja resilienssiä. Kaupunkien ja kuntien ruokastrategiat kytkeytyvät luonnollisesti osaksi hiilineutraalius- ja kestävyysstavotteita. Kaupunkiruokastrategian luominen on monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua, laajaa yhteistyötä ja jatkuvaa seurantaa.

Kuvat: Forum Virium Helsinki