Asukkaiden omaan dataan eli mydataan pureutunut ensimmäinen Ilmastoviisaat taloyhtiöt -työpaja kiinnosti kiinteistöalan palveluyrityksiä.

Mitä älykkäämpi koti, sitä suurempi datajalanjälki arkielämästämme jää. Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke haluaa valjastaa tämän datavirran hyötykäyttöön ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Väkimäärästä päätellen asumisdatan hyötykäyttö on kuuma aihe. Green Building Council Finlandin seminaaritila on viimeistä paikkaa myöten täynnä, kun Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen ensimmäinen työpaja on aluillaan.

Hankkeen tärkeänä tavoitteena on panna asukas kuljettajan paikalle oman datansa käytön suhteen. Käytännön työkalu tähän on hankkeessa rakennettava dataportaali.

“Kun asukas kirjautuu järjestelmään, hän näkee asuntonsa kaikki datapisteet, tässä tapauksessa esimerkiksi lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden”, kertoo Forum Virium Helsingin projektipäällikkö Timo Ruohomäki.

Dataportaalin avulla asukas saa läpinäkyvyyden siihen, mihin hänen tietojaan käytetään.

“Asunnon haltijalla on paitsi päätösvalta datansa käytöstä, myös mahdollisuus nähdä, mihin kaikkialle minun datani oikein menee.“

Ruohomäki kertoo, että pilottiin haetaan parhaillaan demopalveluja, jotka lupaavat tehdä olosuhdetiedolla jotakin hyödyllistä. Yksi simppeleimmistä palveluajatuksista on henkilökohtainen MyData-lompakko.

“Se arkistoi datasi. Voit ottaa sen sieltä talteen, tai käydä vaikkapa katsomassa, miten asunnon sisälämpötila on viime talvena vaihdellut.”

Dataportaali osaa GDPR:n

Asukkaan oikeutta omaan dataansa korostaa myös 2018 voimaan tullut EU:n uusi tietosuoja-asetus GDPR. Properta Asianajotoimiston Kukka Tommila kertoo työpajan osallistujille, miten henkilötietojen käsittelyä säätelevä GDPR vaikuttaa taloyhtiöiden elämään.

“Myös tekninen mittausdata on henkilötietoa, jos se on vaikkapa talon asukasluettelon perusteella yhdistettävissä tiettyyn henkilöön”, Tommila muistuttaa.

Tällöin tiedon käsittelyyn tarvitaan asukkaan suostumus. Aivan kaikissa tapauksissa suostumusta ei kuitenkaan tarvita. Tommilan mukaan taloyhtiö voi käsitellä tietoja myös ns. oikeutettuun etuun perustuen. Esimerkiksi talon huolto- ja kunnossapitotarpeet voivat olla tällainen peruste.

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen dataportaalin avulla suostumusten myöntäminen omaa dataa hyödyntäville palveluille on tehty helpoksi. Ensimmäisinä portaalia pääsevät kokeilemaan hankkeen kuuden pilottitaloyhtiön asukkaat Helsingissä ja Vantaalla. Osaan taloyhtiöiden asunnoista on tulossa langattomat sensorit, jotka mittaavat lämpötilaa, kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta.

“Tavoitteena on saavuttaa energiansäästöä ja mahdollistaa uusien palvelujen kokeilu”, kertoo Aleksi Heikkilä Helsingin kaupungilta.

Uusia palvelukonsepteja

Työpajan lopuksi päästään tositoimiin, ideoimaan asumisdataa hyödyntäviä tulevaisuuden palvelukonsepteja. 4-ryhmän ehdotus on omaan dataan pohjautuva hiilijalanjälkilaskuri ja henkilökohtainen energianeuvoja.

“Nostakaapa käsi ylös, olisiko tälle kysyntää?” työpajan vetäjä Lauri Tähtinen Green Building Council Finlandista kyselee.

Jos palvelu olisi ilmainen, kysyntää käsiäänestyksen perusteella olisi.

Moni työpajan osallistujista edustaa yrityksiä, jotka rakentavat digipalveluja kiinteistöalalle ja taloyhtiöille. Aihe kiinnostaa, vaikka kassavirrat siintävät vielä tulevaisuudessa. Esimerkiksi kehitteillä olevaan dataportaaliin otetaan vain käyttäjilleen ilmaisia demopalveluita.

Joitakin yrityksiä saattaa kiinnostaa myös itse dataportaali, jonka lähdekoodi on avointa kenen tahansa hyödynnettäväksi.

“Ei tarvitse maksaa, eikä edes pyytää lupaa koodin käyttöön”, Timo Ruohomäki mainostaa.

Tilaa Ilmastoviisaat taloyhtiöt -uutiskirje, niin saat tietoa taloyhtiösi keinoista energiatehokkuuteen

Tutustu Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeeseen.

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke vauhdittaa taloyhtiöiden digiloikkaa. Tavoitteena on saada asunto-osakeyhtiöt ja niiden asukkaat aktiiviseksi osaksi älykaupunkia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ilmastoviisaat taloyhtiöt kehittää yhteisiä toimintamalleja asuinkerrostalojen tiedon keräämiseen, jakamiseen ja omistajuuteen. Hanke myös pilotoi asuinkiinteistöjen IoT-sensoridatan hyödyntämistä kuudessa kerrostaloyhtiössä Helsingissä ja Vantaalla yhdessä asukkaiden kanssa. Vuoden 2020 loppuun kestävässä hankkeessa ovat mukana Helsingin ja Vantaan kaupungit, Forum Virium Helsinki, Green Building Council Finland ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY.

Teksti: Petja Partanen
Kuva: Helsinki Marketing / Johannes Romppanen – Risto Musta

 

Lisätietoja

Timo Ruohomäki

Projektipäällikkö


#mysmartlife
puh. +358 45 7840 4640
timo.ruohomaki(at)forumvirium.fi