Tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn Kansalaisosallistujan työkalut kilpailun palkinnot jaettiin lokakuun alussa MindTrek 2009 -konferenssissa Tampereella. Forum Virium Helsinki oli mukana järjestämässä kilpailua yhdessä Somus-hankkeen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kilpailu järjestetään jälleen ensi vuonna, mahdollisesti yhteistyössä muiden maiden kanssa.
Kysyimme ideasarjan voittaneen Tax Treen kehittäneeltä Peter Tattersallilta sekä sovellus-sarjan voittaneen Nomen est omenin kehittäneen työryhmän vetäjältä Tapio Nurmiselta, kuinka heidän voittoisat kilpailuehdotuksensa syntyivät.
− Tax Treen tarkoituksena on tehdä julkisen sektorin varainkäyttöä näkyväksi ymmärrettävällä tavalla. Siinä julkisten organisaatioiden rahavirrat esitetään puuta muistuttavassa kaaviossa, jossa organisaation eri alaosastojen rahankäyttö käy ilmi oksien paksuuksista. Tax Treetä voitaisiin käyttää esittämään valtion, kunnan tai muun julkisen organisaation varainkäyttöä. Sen avulla voitaisiin parantaa niin kansalaisten, poliittikkojen kuin virkamiestenkin ymmärystä julkisen sektorin toiminnasta, vähentää rahojen väärinkäyttöä ja antaa kansalaisille mahdollisuus ehdottaa itse ratkaisuja, kertoo Peter Tattersall, 31-vuotias arkkitehtiopiskelija, joka kehitti voittoisan Tax Tree -ideansa junassa istuessaan.
Osallistuvan kaupunkisuunnittelun parissa työskenteleväTattersall uskoo, että Tax Tree voisi toimia alustana osallistuvalle budjetoinnille. Siitä löytyy hänen mukaansa esimerkkejä Ranskasta, jossa on kaupunkeja, joissa asukkaat päättävät 20 prosentista kaupungin budjetista.
− Koen, että edustuksellinen demokratia on jäänyt pahasti vajavaiseksi hallintomuodoksi nyky-yhteiskunnassa. Äänestäminen vaaleissa neljän vuoden välein on riittämätön tapa saada kansalaisilta palautetta julkiseen päätöksentekoon. Siitä seuraa paitsi kansalaisten apatia yhteisiä asioita kohtaan myös se, että päättäjien ja virkamiesten oikeuskäsitystä ei voida ankkuroida laajemman yhteisön arvomaailmaan, Tattersall sanoo.
− Digitaalisten työkalujen avulla voitaisiin rakentaa laadukkaampaa demokratiaa. Kansalaisille tulisi tarjota tietoa valistunutta osallistumista varten ja heille tulisi antaa mahdollisuus etsiä ja luoda ratkaisuja yhdessä. Siten ihmiset voisivat kokea, että he ovat pelissä mukana. Uskon, että tällä olisi suurta merkitystä kansalaisten elämänlaadun kannalta, Tattersall toteaa.
Nimi on enne
Sovellussarjan voittanut Nomen est omen (”Nimi on enne”) on verkkosovellus, jolla voi hakea mitä tahansa suomalaista sukunimeä koskevia tietoja julkisista tietokannoista.
− Sovellusta voi kokeilla osoitteessa http://www.tietokannat.fi/lab/nomen.php. Etsitty sukunimi syötetään välineeseen, minkä jälkeen systeemi suorittaa sukunimellä haun useaan suomalaiseen julkiseen tietokantaan ja palauttaa nimeä koskevia tietoja: miten yleinen kyseinen sukunimi on, miten paljon sen nimisiä kansanedustajia Suomessa on ollut, ja niin edelleen. Väline tarjoaa myös hieman apua sukunimen analysointiin: onko kyseessä nuorempaa nimiperinnettä edustava nimi vai vanhempi, mahdollisesti ruotsinkielinen nimi. Palvelu auttaa myös tulkitsemaan nimen maantieteellistä alkuperää. Lisäksi palvelussa on toistaiseksi leikillinen Eliittimittari, joka kertoo sukunimen yhteiskunnallisesta asemasta. Eliittimittarin laskentakaavaa hiomalla voitaisiin tosin tarjota varsin luotettavaa tietoa halutun sukunimen esiintymisestä ylemmissä sosiaaliryhmissä ennen ja nykypäivänä, kertoo Nomen est omenin kehittänyttä työryhmää vetänyt Tapio Nurminen, joka työskentelee toimitusjohtajana Tietokannat.fi -nimisessä yrityksessä.
− Kimmoke Nomen est omeniin lähti omasta taustastani. Nimitutkimus kiinnostaa minua paljon. Olen sukututkimuksessa ja muissa historia-alan tutkimusprojekteissani käyttänyt kaikkia Nomen est omenin hyödyntämiä tietokantoja, mutta niihin ei ole aiemmin voinut kohdistaa keskitettyä hakua. Halusin helpottaa nimihakuja tämän sovelluksen avulla, Nurminen selittää.
Nurminen halusi myös kiinnittää huomiota suomalaiseen nimistöön, joka hänen mukaansa kuvastaa kantajansa sosiaalista asemaa enemmän kuin Suomessa useinkaan halutaan myöntää. Valtaosa Suomen Niemisistä ja Lahtisista on tilattoman väestön jälkeläisiä ja toimii nykyäänkin usein suorittavissa tehtävissä, esimerkiksi sairaanhoitajina tai putkimiehinä, hän sanoo.
− Työkalun jatkokehittelyyn pitää hakea lisärahoitusta. Nyt kyse on vasta demosta, jonka toiminnassa on vielä hiottavaa. Työkaluun voisi myös liittää monia lisäominaisuuksia, Nurminen kertoo. Hänen mukaansa liiketoimintaa voisi saada aikaan ei niinkään Nomen est omenilla sinänsä, vaan soveltamalla samaa teknologiaa kaupallisiin aineistoihin.
Kilpailu uudistuu ensi vuonna
− Kansalaisosallistujan työkalut -kilpailu järjestetään myös ensi vuonna, mutta ehkä hieman eri kokoonpanolla. Tämänvuotinen kilpailu syntyi Suomen Akatemian rahoittaman Somus-tutkimushankkeen puitteissa, mutta ensi vuoden pääjärjestäjää ei ole vielä lyöty lukkoon. Harkitsemme myös kilpailun järjestämistä yhteistyössä muiden maiden kanssa, sanoo kilpailun koordinaattorina toiminut tutkija Antti Poikola.
Tämänvuotisissa kilpailuehdotuksissa oli puolet ideoita ja puolet sovelluksia. Poikolan mukaan ensi vuonna kilpailussa ei luultavasti ole enää ideasarjaa, vaan ainoastaan sovellussarja.
FVH:n uutiskirjeessä 6.10.09: Kovatasoinen Kansalaisosallistujan työkalut -kilpailu
Teksti: Leena Koskenlaakso