Innovaatiokilpailut ovat turvallinen alusta yrityksille kokeilla uusia teknologioita ja ideoita. UIA HOPE -hankkeen Innovaatiokilpailujen kokeiluissa onnistuttiin laatimaan ensimmäinen integraatio 3D-kaupunkimallille, toteuttamaan ilmanlaatudatan tarkastelu lisätyn todellisuuden 3D-näkymässä sekä virtuaalinen ilmanlaatuopas asukkaille.

Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki toteutti Urban Innovative Action – Healthy Outdoor Premises for Everyone eli UIA HOPE -hankkeessa vuoden 2020 aikana kaksi hakukierrosta, joilla etsittiin yrityksiä nopeilla kokeiluilla hyödyntämään ilmanlaadun täsmätietoa kaupunginosa- ja asukastasolla. Nopeiden kokeilujen malli tarjoaa pienille yrityksille mahdollisuuden tulla mukaan kaupungin kehitystyöhön matalalla kynnyksellä. Tietoa hyödynnettiin muun muassa parantamalla ilmanlaatutiedon ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä sekä tukemalla Helsingin ilmanlaatua parantavia toimia. 

Ensimmäisellä hakukierroksella oli kolme teemaa: IoT, Data & AI, ja Cross Innovation. Kustakin teemasta valittiin kaksi yritystä toteuttamaan omaa kokeiluaan syksyllä 2020. Toisella hakukierroksella etsittiin ilmanlaadun toimenpiteisiin innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja ja tältä kierrokselta pääsi neljä yritystä toteuttamaan oman nopean kokeilun alkuvuodesta 2021.

 

Kokeilutoiminta mahdollistaa yhteiskehittämisen jo prototyyppivaiheessa

Kokeilut onnistuivat hyvin ja yhteensä noin 60 tarjouksen joukosta löydettiin yhdeksän toteuttamiskelpoista kokeilua. Yritykset kokivat oppineensa erityisesti ilmanlaadusta ja sen ympärille syntyvistä liiketoimintamahdollisuuksista. Tällä saralla nähtiin runsaasti mahdollisuuksia liiketoimintaan sekä skaalautumiseen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja ulkomaille. Ilmanlaatudataan pohjautuva sovellus voisi menestyä hyvin osana olemassa olevaa palvelua, mutta muuten yksityisten kuluttajien maksuhalukkuus Suomen kaltaisessa hyvän ilmanlaadun maassa on pieni. 

Lisäarvoa voi luontevasti löytyä esimerkiksi asunnonvälitys-, vakuutus- tai terveydenhoitoalan palvelun sivusta. Ilmanlaadun osalta palvelun skaalaamisessa on kuitenkin omat haasteensa, sillä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimivaa ENFUSER-ilmanlaatumallinnusta ei ole saatavilla muualla. 

Innovaatiokilpailun mallin yritykset kokivat ketterämmäksi ja innostavammaksi kuin tavanomaisen kilpailutuksen. Se tarjosi yrityksille mahdollisuuden kokeilla jotain uutta pienellä riskillä ja turvallisella alustalla. Nopean kokeilun konseptilla pystytään saamaan nopeastikin vahvistus kannattaako yrityksen jatkaa kehitystyötä eteenpäin. 

“UIA HOPE -hankkeessa Pegasor pystyi kokeilemaan täysin uutta anturiratkaisua osaavien yhteistyökumppanien tuella. Koska kyse oli kokeilusta, saatoimme ottaa riskejä teknologian valmiusasteen kanssa ja toisaalta saimme arvokasta tietoa kehitystä varten esimerkiksi anturin integroinnista muuhun ympäristöön ja muun muassa datan keruuseen liittyvistä rajapinnoista. Kyseisen konseptin kehitystä ja testausta jatketaan yhteistyössä olleiden tahojen kanssa kohti varsinaista kaupallista versiota. 

Kokeilussa saatiin selville kestävyyden kannalta olennaisia tietoja muun muassa materiaalivalinnoista ja tämän avulla anturin jatkokehityksessä pystytään varmistamaan laitteen pitkäaikainen toimivuus. Seuraavat mittausjaksot on jo sovittuna ja tarkoitus on tuoda uusi tuote markkinoille lähikuukausien aikana. Tavoite on kaupallistaa tuote myös kansainvälisille markkinoille,” toimitusjohtaja Juha Kaartinen Pegasor Oy:lta sanoo.

Avoin data on avain uusiin innovaatioihin

Yhtenä kokeilujen yhdistävänä tekijänä oli avoin data, jota joko hyödynnettiin tai luotiin kokeilussa. Avoimen datan saatavuus on Helsingissä erittäin hyvä ja kaupunki on pyrkinyt systemaattisesti avaamaan julkisia tietoaineistoja avoimena datana kaikkien vapaasti käytettäväksi. 

Kokeiluissa törmättiin siihen, että kaikkea oleellista dataa ei vielä ole saatavilla helposti ja avoimesti koneluettavassa muodossa. Kokeilutoimintaa ja sovelluskehittäjien työtä helpottaisi ratkaisevasti helppokäyttöiset rajapinnat, jolloin ilmanlaatudataa hyödyntäviä sovelluksia voitaisiin toteuttaa ja avoimen tiedon päälle rakentaa uusia innovaatioita. 

Kokeiluissa  parannettiin ilmanlaatudatan käytettävyyttä luomalla QGIS-pohjainen työkalu Ilmatieteenlaitoksen aineistojen hakuun. Työkalulla on jo 1400 latausta.

Verkostoitumisella lisäarvoa kokeiluyrityksille

Kokeiluissa Forum Virium Helsinki ja muut hankekumppanit tarjosivat ilmanlaatuun liittyville kokeiluille tarvittavaa infraa, kontakteja, tukiviestintää sekä mahdollisuuden kehittää palvelua teknisesti eteenpäin. 

Kokeiluyrityksille kannattaa tarjota verkostoitumismahdollisuuksia muiden alan toimijoiden kanssa, jolloin voi löytyä sopivia yhteistyökumppaneita ja uusia mahdollisuuksia. Joillekin kokeiluille olisi myös ollut hyötyä jatkohankkeesta, jolla olisi voitu jatkaa hyvän konseptin kehitystä.

Pystyttiinkö kokeiluilla parantamaan ilmanlaatutiedon ymmärrettävyyttä tai käytettävyyttä? Ainakin monta hyvää versoa pääsi kasvunsa alkuun, mutta aika näyttää kasvavatko versot isommiksi vai jäävätkö ne kehitysidea-asteelle. Kokeilujen jälkeen pitäisi jatkaa itsenäisenä liiketoimintana, jotta toiminta jatkuisi ja leviäisi.

Kokeiluissa mukana oleminen on kuitenkin tuonut yrityksille kontakteja muista mukana olevista organisaatioista, ja kokeiluista on saatu referenssejä uusien töiden hankintaan. 

Kokeiluissa tehdyt sovellukset, kehitetyt työkalut, suunnitellut laitteet ja muu kehitystyö on jäänyt yritysten hyödynnettäväksi. Kokeilujen kautta on löytynyt myös uusia bisnesideoita ja oppien pohjalta on onnistuttu toteuttamaan maksaville asiakkaille sovellus kokeilun jälkeen. Yrityksillä on myös aikeita skaalata nyt opittua isommille markkinoille. 

Lyhytkin kokeilu voi paljastaa paljon tuotteen tai palvelun elinkelpoisuudesta. Innovaatiot tulevat ideoina. Jos testaamisen jälkeen ideat osoittautuvat toimiviksi ja hyödyllisiksi, niin tekninen toteutus kyllä seuraa hyvää ideaa.

Tutustu kokeiluihin 

Gispo Oy – FMI2QGIS

Paikkatietoalan yritys Gispo Oy rakensi helppokäyttöisen datayhteyden Ilmatieteenlaitoksen ilmanlaatuaineistojen rajapintoihin avoimella lähdekoodilla QGIS-työasemaohjelmistoon. Käyttäjä voi nyt ladata Ilmatieteenlaitoksen ENFUSER-aineistoa tai muuta meteorologista aineistoa käyttöliittymästä suoraan QGIS:iin visualisoitavaksi. FMI2QGIS-lisäosa tuo Ilmatieteen laitoksen aineistot laajemmalle käyttäjäkunnalle, niin opiskelijoille kuin paikkatietoammattilaisille, ja kaikille avoimet latausohjeet löytyvät github-repositoriosta. Gispo Oy laati myös useita datavisualisointeja ilmanlaatutiedon havainnollistamiseksi. 

xD Visuals Oy – Ilmanlaadun digitaalinen kaksonen

Visuaalisen tiedon hallintaan keskittynyt ohjelmistoyritys xD Visuals Oy toteutti ilmanlaatutietojen integroinnin osaksi kaupunkisuunnittelua Helsingin digitaalisen kaksosen kautta, jotta ilmanlaatu voidaan paremmin huomioida kaupunkisuunnittelussa. Kokeilussa kehitettiin ilmanlaadun mittaustietojen visualisointia, ilmanlaadun kokemustiedon keräämisen työkaluja sekä työkaluja ilmanlaatua parantavien toimenpiteiden luonnosteluun. 

Kokeilusta julkaistiin esittelyvideot suomeksi ja englanniksi. Videot ovat tavoittaneet suuren määrän katselukertoja eri sosiaalisen median kanavissa ja hankkeen tuloksia on esitelty kansainvälisissä seminaareissa. Kokeilu oli lajissaan ensimmäinen intergraatio 3D-kaupunkimallille ja ilmanlaatutietojen 3D-visualisoinnille.

Stereoscape Oy – Virtuaalinen ilmanlaatuopastus kaupunkilaisille

XR-ratkaisuja tarjoava ohjelmistoyritys Stereoscape Oy toteutti Virtuaalinen ilmanlaatuopastus kaupunkilaisille -sivuston, joka koostuu kuvitetusta ja animoidusta karttanäkymästä sekä kuudesta tarkemmasta tietokortista. Karttanäkymällä ilmanlaatudatan ja -tiedon esittäminen saatiin helposti lähestyttäväksi, kiinnostavaksi ja ymmärrettäväksi. 

Oppaasta löytyy tietoa vallitsevasta ilmanlaadusta sekä siitä, kuinka itse voi vaikuttaa ilmanlaatuun ja saada tietoa ilmanlaadun terveysvaikutuksista. Virtuaalista ilmanlaatuopastusta voidaan käyttää ilmanlaadusta viestimiseen sekä esimerkiksi kouluissa opetuksen taustamateriaalina. Erityistä huomiota kokeilussa kiinnitettiin selkokielisyyteen ja saavutettavuuteen.

Zeamly Oy – Carbon Hunt

Teknologia-alan startup-yritys Zeamly Oy toteutti lasten ja nuorten kohderyhmälle digitaalisen Carbon Hunt -sovelluksen, jolla voi viestiä lokaatioon perustuen koetusta ilmanlaadusta. Sovellukseen on myös yhdistetty ajantasainen mitattu ja mallinnettu ilmanlaatutieto. Kokeilu toteutettiin osallistavana prosessina, johon Jätkäsaaren peruskoulun 5. luokkalaiset pääsivät osallistumaan ilmanlaatutyöpajoissa ideoimalla, kehittämällä ja testaamalla kokeilua. 

Kokeilussa järjestettiin myös laajempi testaus koulun ympäristöpäivänä toukokuussa 2021. Zeamly jatkaa kokeilun kehittämistä voimakkaammin pelillistämisen suuntaan ja yritys onkin jo rekisteröinyt Carbon Hunt -tuotemerkin Euroopan laajuisesti. Ilmanlaatutyöpajoista syntyi myös palvelutuote muun muassa koululaisten ilmanlaatutietoisuuden kasvattamiseen.

Kamu Health Oy – Tiedä mitä hengität

Kroonisten keuhkosairauksien hoitoon digitaalisia palveluita tuottava KAMU Health Oy toteutti KAMU-älypuhelinsovellukseensa ominaisuuden, joka laskee käyttäjän liike- ja lokaatiotietoja hyväksikäyttäen päiväkohtaista altistumista ilmansaasteille. Vapaaehtoiset kokeilijat pystyivät sovelluksesta seuraamaan altistusta erilaiselle ilmanlaadulle ja oman voinnin välistä yhteyttä. 

Kokeilun päättyessä ilmanlaatualtistuksen esitystapaa selkeytettiin ja päädyttiin yksinkertaiseen kertymäarvoon. Kokeilu tuotti yritykselle arvokasta tietoa toiminnallisuuden toteuttamisesta ja potentiaalisista ongelmista aiheen ympäriltä. Saatujen oppien ja palautteen pohjalta yritys on jatkanut tuotekehitystä. 

Advian Oy – Tekoäly & ilmanlaatu

Jalostettuun analytiikkaan erikoistuneen Advian Oy:n toteuttaman kokeilun tavoitteena oli selvittää koneoppivuuden soveltuvuutta Helsingin ilmanlaadun ajallisen ja alueellisen vaihtelun kuvailemiseen ja selittämiseen. Mallinnuksessa käytetty aineisto kerättiin kokonaisuudessaan avoimista lähteistä, ja käytetyt datat koostuivat säähän, ilmanlaatuun ja liikenteeseen liittyvistä paikallisista mittaustuloksista. 

Kerättyyn aineistoon sovellettiin räätälöityä neuroverkkomallia, jonka tehtäväksi määriteltiin paitsi ilmanlaadun paikallinen ennustaminen, myös ilmanlaatuun vaikuttavien tekijöiden keskinäinen vertailu mahdollisimman tarkalla tasolla. Kokeilun arvokkaimpana tuloksena voidaankin pitää kerättyä oppia hankkeen tematiikkaan liittyvien avoimien datalähteiden yhdistämisestä uudella tavalla sekä edistyneen, avoimeen lähdekoodin perustuvan neuroverkkomallin soveltamista innovatiivisella tavalla.

Playsign Oy – Ilmanlaatu ja osallistaminen: paikkakohtainen visualisointi ja palauteratkaisu

Ohjelmistoyritys Playsign Oy:n kokeilussa tehtiin kokonaisvaltaista ja dataan pohjautuvaa ilmanlaatuviestintää monelta kulmalta. Kokeilu lähti liikkeelle mobiilioptimoidusta web-pohjaisesta palautekyselystä, jonka käyttämiseksi kiinnitettiin Jätkäsaaressa viiteen infopyloniin kokeilusta kertovat Ilmapöllö-julisteet. Pöllöjulisteiden QR-koodit aukaisivat paikkakohtaisen palautenäkymän, joka näytti myös reaaliaikaisesti paikkakohtaisen ilmanlaatuindeksin. Saatu palaute koostettiin kaupungille lähetettäviksi raporteiksi. 

Kokeilussa Ilmatieteenlaitoksen tuottamaa ENFUSER 2 -ilmanlaatudataa pystyi myös tarkastelemaan lisätyn todellisuuden (AR) 3D-näkymässä erikseen asennettavalla sovelluksella. Jätkäsaari-liikkeen FB-ryhmässä Ilmapöllö-profiililla toteutettu viestintä nykyisestä ja tulevasta ilmanlaadusta otettiin hyvin vastaan, sillä Ilmatieteenlaitoksen ilmanlaatumalliin sisältyvä ennuste tulevalle vuorokaudelle antoi mahdollisuuden varoittaa asukkaita ongelmallisista ajoista ja paikoista etukäteen. Kokeilu osoitti, että ilmanlaadun asukasviestintää tai ilmanlaadun visualisointia voidaan kehittää myös aivan uusilla ja innovatiivisilla tavoilla.

Pegasor Oy – Ambient air quality monitoring

Mittauslaitetoimittaja Pegasor Oy:n kokeilussa kehitettiin uusi ulkoilman ultrapienten hiukkasten monitorointiin soveltuva sensori. Uuden anturiteknologian avulla voidaan reaaliaikaisesti mitata terveydelle vaarallisten ultrapienten hiukkasten pitoisuutta hyvin pitkällä huoltovälillä. Kokeilu sisälsi teknisen kehitystyön ja eri komponenttien testauksen lisäksi yhteensovittamista HSY:n olemassa olevaan infraan. 

Kokeilun alkuvaiheessa Pegasor lähti kehittämään sensorin miniversiota. Kokeilun edistyessä siirryttiin miniversiota hieman suurempaan sensorimalliin, joka mittaa ultrapienten hiukkasten lukumäärää tarkemmin. Kokeilussa onnistuttiin osoittamaan, että edullisella laitteella pystytään saamaan luotettavaa mittausdataa. Kokeiluun osallistuminen mahdollistaa mittauskonseptin jatkokehittämisen ja tuotteistamisen kansainvälisille markkinoille. 

Kaskea Oy – Aja ja hengitä

Pysäköintiratkaisuja toimittavan Kaskea Oy:n kokeilussa haluttiin testata pysäköintiautomaattien hyödyntämistä osana ilmanlaadun mittauksia. Kaskea Oy:lla on laajaa kokemusta pysäköintiautomaattien ylläpidosta Helsingissä. Kokeilussa asennettiin ilmanlaatusensori pysäköintiautomaatin yhteyteen. Ilmanlaadun osalta laite mittaa pienhiukkasten (PM₁ PM₂,₅ ja PM₁₀ ja typpidioksidin (NO₂) pitoisuuksia sekä dB-melutason. Sensorin testaamisessa tehtiin yhteistyötä HSY:n kanssa ja sensoria testattiin ennen asentamista automaattiin Mäkelänkadun supermittausasemalla. 

Kokeilun haasteina olivat erilaiset saatavuusongelmat sensorien kohdalla. Alkuperäisenä suunnitelmana oli myösn käyttää varta vasten kokeilua varten hankittua uuden mallista pysäköintiautomaattia, mutta asennuspaikkaan liittyvien haasteiden vuoksi kokeilussa päätettiin hyödyntää jo olemassa olevaa pysäköintiautomaattia Hietalahden torilla. Pysäköintiautomaatin hyödyntäminen mittauksissa mahdollistaa olemassa olevan infran käyttämisen, helpon sähkön saannin ja suoraviivaisemman lupaprosessin. Kokeilu tarjosi yritykselle tärkeää tietoa ja kokemusta automaattien hyödyntämisessä ilmanlaatumittauksissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

UIA HOPE (Urban Innovative Action – Healthy Outdoor Premises for Everyone) -hankkeessa tutkittiin ilmanlaadun täsmätietoa ja sen hyödyntämistä kaupunginosa- ja asukastasolla. Hankkeessa olivat mukana Helsingin kaupunki, kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki, Helsingin yliopisto, Vaisala Oyj, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Ilmatieteen laitos sekä Useless Company Oy. Hanketta rahoitti Euroopan Unionin Urban Innovative Actions -rahoitusohjelma.

Lisätietoa:

Ville Nousiainen

Projektipäällikkö


#hope #kokeilujoukot
puh. +358 40 646 4442
ville.nousiainen(a)forumvirium.fi

Noora Reittu

Projektipäällikkö


puh. +358 40 848 1343
noora.reittu(at)forumvirium.fi