Älykaupunkien aikakaudella datasta on tullut kaupunkisuunnittelun ja -kehityksen liikkeellepaneva voima. Tallinnan ja Helsingin kaupunkien kytkeytyessä yhä tiiviimmin toisiinsa niiden asukkaiden tarpeiden, mieltymysten ja trendien ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tähän tarkoitukseen hyväksi tietolähteeksi ovat nousseet Twitterin, nykyään X:n, kaltaiset sosiaalisen median alustat, joiden tarjoaman reaaliaikaisen tiedon avulla voimme muuttaa tapaamme suunnitella ja hallinnoida kaupunkejamme.
Mikä tekee sosiaalisen median tiedosta niin vaikuttavaa? Kyse on sen kyvystä vangita juuri tämä hetki. Perinteisten tietolähteiden ongelma on usein viive, jolloin muuttuviin olosuhteisiin on hankalaa reagoida nopeasti. Twitter puolestaan tarjoaa välitöntä tietoa ajankohtaisista tapahtumista, mikä tekee siitä arvokkaan keinon saada reaaliaikaisia näkemyksiä.
Älykaupunkien saralla IoT-NGIN-hankkeen Smart City Living Lab -kumppanit ovat ryhtyneet toimiin tutkiakseen, millaisia arvokkaita oivalluksia Twitter voi tuottaa Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen tarpeisiin.
Twitterin tarjoamaa tietoa voidaan hyödyntää suunnittelussa, päätöksenteossa ja ongelmanratkaisussa. Kyse ei ole vain tiedon määrästä, vaan myös sen tarjoamien oivallusten laadusta.
Hankkeen aikana ensisijaisessa Twitter-analyysissä kartoitettiin erilaisten kaupunkitasoisten, tapahtumakohtaisten ja lauttayhtiöihin liittyvien aihetunnisteiden käyttöä tietyn ajanjakson aikana, jotta saataisiin selville mahdolliset korrelaatiot liikenneruuhkien kanssa. Twitter-datan täyden potentiaalin hyödyntämiseen liittyy omat erityispiirteensä.
Esimerkiksi yleiset twiitit aiheesta #Helsinki näyttävät korreloivan lupaavasti liikennemallien kanssa, kuten alla olevasta kuvasta näkyy:
On kuitenkin tärkeää tulkita näitä korrelaatioita tarkasti, sillä niihin saattaa vaikuttaa se, milloin ihmiset ovat aktiivisimmin internetissä, jolloin ne eivät välttämättä heijasta todellista ruuhkautumista.
Reaaliaikaista tietoa liikenneolosuhteista
Lisäksi erityisesti suuriin tapahtumiin liittyvien tarkempien twiittien käyttö antoi arvokasta reaaliaikaista tietoa liikenneolosuhteista. Nämä twiitit ovat yleensä linjassa tapahtumapäivien liikennemallien kanssa, mikä tekee niistä mahdollisesti arvokkaan resurssin ruuhkien hallintaan.
Lisäksi aihetunnisteiden lukumäärän analysoinnilla on keskeinen rooli tapahtuman kiinnostavuuden arvioinnissa. Seuraamalla tapahtumiin liittyvien aihetunnisteiden esiintymistiheyttä saamme arvokasta tietoa kunkin tapahtuman saamasta huomiosta. Tämä lähestymistapa on erityisen tehokas esimerkiksi silloin, kun kyseessä on kansainvälinen tapahtuma. Voimme tehokkaasti arvioida, aiotaanko esimerkiksi Virosta matkustaa Suomessa järjestettävään tapahtumaan, yksinkertaisesti laskemalla twiitit, joissa viitataan tapahtumaan.
Rajoitukset aiheuttavat haasteita
Vaikka Twitter-data tarjoaakin merkittävää tietoa, siihen liittyy myös haasteita. Kohtaamiamme ongelmia ovat olleet muun muassa pyyntörajoitukset, datarajoitukset ja tarve suodattaa olennaiset tapahtumat. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi tutkimme muun muassa jatkuvaa tiedonkeruuta, suoratoistopalveluita, aluetietämykseen perustuvaa suodatusta ja upotustekniikoita, joiden avulla voimme parantaa Twitter-datan saatavuutta ja relevanssia kaupunkisuunnittelun ja päätöksenteon kannalta.
Lisäksi on varottava mahdollisia kyberturvallisuusuhkia, kuten botteja, jotka keinotekoisesti paisuttavat aihetunnisteiden lukumäärää vaikuttaakseen päätöksiin ja voivat aiheuttaa sekaannusta järjestelmässä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Twitter-data tarjoaa valtavat mahdollisuudet älykaupungin sovelluksiin. Se tarjoaa reaaliaikaisia näkemyksiä, lisää ymmärrystä ja tukee tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Kun ratkaisemme sen haasteet ja parannamme jatkuvasti lähestymistapojamme, voimme saada vieläkin arvokkaampia oivalluksia älykaupunkien kehittämiseksi.
Lue lisää hankkeesta: https://iot-ngin.eu/
Artikkelin kuva: Jussi Hellsten, Helsinki Partners
Lisätietoa