Ihmislähtöisen ja vastuullisen esineiden internetin edistämiseen keskittyvä Thingscon-tapahtuma järjestettiin Amsterdamissa 30.11.-1.12. Tapahtumaan osallistui monipuolinen joukko IoT-ekosysteemin toimijoita aina yrityksistä tutkijoihin ja muotoilijoista kehittäjiin. Forum Virium Helsingin IoT-tiimistä ohjelmajohtaja Hanna Niemi-Hugaerts oli tapahtumassa mukana paneelissa “How to develop a Citizen centered IoT” (yhteenveto) ja lisäksi tapahtumaan osallistuivat IoT-kehittäjät Aapo Rista ja Henri Kotkanen.

Tapahtumaa on järjestetty jo useampi vuosi eri puolilla maailmaa. Avajaispuheenvuoron mukaan tapahtuman sisällöt ovatkin heijastelleet IoT-tarjooman kehitystä aina hassuista vempaimista siihen, että laitteet ovat nykyisin oletusarvoisesti verkottuneita. Tänä vuonna pöydälle oli nostettu isoja esineiden internetin täysimittaiseen hyödyntämiseen liittyviä haasteita, kuten keinoälyn tarvetta, algoritmien kasvavaa yhteiskunnallista merkitystä ja GDPR-asetuksen tuotteille tuomia vaatimuksia.

Forum Virium Helsingin IoT-tiimi poimi tapahtumasta viisi kiinnostavinta asiaa, joiden uskomme kiinnostavan kaikkia esineiden internetin parissa työskenteleviä.

1. Pelisäännöt IoT-kehittämiselle: IoT Mark

Laadukkaampaan IoT-ratkaisutarjoomaan pyrkivä IoT Mark koostuu kolmestakymmenestä periaatteesta koskien mm. yksityisyydensuojaa, tietoturvaa, tuotteiden elinkaarta sekä yhteentoimivuutta. Periaatteet muistuttavat valmistajia huolehtimaan laitteen toimivuudesta ilman verkkoyhteyttä, tuotteiden omistajuuden siirrettävyydestä ja korjattavuudesta. Suositteltavaa luettavaa kaikille, jotka haluavat olla tuomassa markkinoille eettisempää tarjoomaa niin datankäsittelyn, palvelun laadun kuin tuotannonkin vinkkelistä.

2. Miten alkuun koneoppimisen kanssa: Useless Butler

Työpajan tarkoituksena oli esitellä, kuinka helposti koneoppimista voi alkaa käyttää omissa projekteissaan. Kahden tunnin session aikana oli siis tarkoitus rakentaa piiri (Arduino MKR1000, 2kpl valosensoria ja RGB-LED) ja opettaa se reagoimaan valosensorien lukemiin – ei aivan helppo tehtävä. Suurin osa ajasta kuluikin alustukseen ja komponenttien yhdistämiseen hyppyjohdoilla, mutta melkein jokainen ryhmä sai loppujen lopuksi opetettua oman “hyödyttömän hovimestarinsa” reagoimaan valosensorin muutoksiin vaihtamalla LEDin väriä.

Opettamiseen käytettiin avoimen lähdekoodin Wekinator-ohjelmaa, joka tarjoaa graafisen käyttöliittymän yleisille koneoppimisalgoritmeille. Ohjelmalle pystyy muutamalla klikkauksella (kunhan konfiguraatio on taisteltu kuntoon) opettamaan diskreettejä luokitteluja input-arvoista  (“sytytä 1, 2 tai 3 lamppua riippuen valon määrästä ulkona”), regressiota eli input-arvoista riippuvaa jatkuvaa muutosta (“säädä lampun kirkkautta portaattomasti riippuen valon määrästä ulkona”) tai dynaamisten ajassa tapahtuvien muutosten tunnistamista (“sytytä lamppu kun havaitset kaksi taputusta, nosta kirkkautta kun havaitset kolme taputusta”). Forum Virium Helsingin tiimi opetti oman hovimestarinsa näyttämään kirkkaassa valossa vihreää ja pimeydessä punaista valoa. Melko yksinkertaista, mutta opettamisen helppous oli yllätys!

Kannattaa kokeilla myös koneoppimisen käsitteitä hienosti havainnollistavaa Googlen Teachable machine -verkkosivua, jossa voi opettaa omaa selaintaan.

Työpajan ohjeet, kalvot ja kytkentäkaaviot.

3. GDPR:n soveltaminen alkaa: onko esineiden internet valmis?

Vuonna 2016 hyväksytty EU:n tietosuoja-asetus tuo muutoksia datan keräämiskäytäntöihin ja dataa hyödyntäviin palveluihin. Thingsconissa heräteltiin alaa muistamaan, että myös äänitallenteet ja palvelun tai laitteen käyttöön liittyvät tiedot ovat henkilötietoa. Tapahtumassa esiteltiin muutamia työkaluja, joiden avulla yritykset voivat omatoimisesti miettiä datan roolia ja käsittelyprosesseja ja olla valmiita tietosuoja-asetuksen astuessa voimaan 25.5.2018.

Jos haluaa tarkistaa tietonsa yksityisyyden ja henkilötietojen määritelmän osalta, Privacy literacy Survey -työkalu tarjoaa kyselymuodossa hyvän työkalun asioiden kertaamiseen. Kaikille dataa jossain muodossa kerääville Information Asset Inventory on hyvä tapa lähteä liikkeelle datan käsittelyprosessien määrittelemisessä. Siihen sessiossa käytetty esitys (kalvot 41-56) tarjoaa vaiheistetut ohjeet.

4. Autonlatausvuoroja jakeleva algoritmi läpinäkyväksi: Smart Charging station

Nykytilanne on se, että annetulle kadulle asennettu sähköverkko ei pysty lataamaan kaikkia asukkaiden ja vierailijoiden autoja samanaikaisesti, eli latausaikaa tai -oikeutta on jaettava käyttäjien kesken, mielellään reilulla tavalla. Energiayhtiö Alliander ja innovaatiohautomo ElaadNL kehittivät Transparent Charging Station -nimisen konseptin latausasemasta, joka pyrkii tekemään käyttäjilleen mahdollisimman läpinäkyväksi logiikan, jolla aikaa jaetaan. Konseptin painotettiin olevan keskustelunavaus arvolähtöisestä älykaupunkikehityksestä, sillä läpinäkyvyys ei ole ainoa kuviteltavissa oleva demokraattinen arvo, jolle palvelukehitys voi perustua. Aiheesta järjestettiin työpajasessio Designing for Democracy, jossa mietittiin, mitä tarkoittaisi sovelluskehitys, jonka arvolähtökohtana olisi esimerkiksi vapaus tai yhdenvertaisuus.

5. Miten kaupunkilaiset mukaan?

Ihmislähtöisyys oli läsnä myös esillä olleissa projekteissa. Ideas for Change -yrityksen Mara Balestrini summeerasi kokemuksiaan Bristol-mallista, jossa kaupunkilaisten kanssa tunnistetaan ja rajataan haasteita, joihin luodaan yhdessä ratkaisuja. Bristolissa prosessin kautta tunnistettiin ongelmaksi asuntojen kosteusongelmat. Kehitettiin asukasvetoiset kosteusmittaukset mahdollistava “sammakkosensori”, jonka suloinen ulkomuoto teki mittaamisesta helposti lähestyttävää kaikille teknisestä osaamisesta riippumatta.
Barcelonassa he puolestaan hyödynsivät mallia Place del Solin meluongelmien ratkaisemiseksi. Making Sense -projektissa asukkaat pystyivät mittausten kautta tekemään ongelman näkyväksi ja saivat kaupungin tekemään erityisesti yöajan juhlinnasta aiheutuvia häiriötä hillitseviä muutoksia kaupunkitilaan.

Innostuitko? Esitysten taltioinnit löytyvät täältä