Asiakastietojen analysointi ja yhdistäminen karttapohjaisiin tilastotietoihin voi antaa uutta mielenkiintoista tietoa olemassa olevista asiakkaista. Mikäli sijainnilla on merkitystä yritykselle, niin tietokannat voivat antaa osviittaa sopivasta paikasta.

Pitkän linjan paikkatietoasiantuntija Pekka Sarkola Gispo Oy:sta avasi kahdessa puolen päivän koulutuksessa, Oletko kartalla asiakastiedon suhteen? sekä Datalla vai mutulla?, miten omia asiakastietoja voi tarkastella ja hyödyntää visuaalisesti kartoilla sekä miten datan avulla voi arvioida toimipaikalle parasta sijaintia.

Monet viranomaiset, kuten Liikennevirasto, Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus ja Maanmittauslaitos, tarjoavat avointa sijaintiin perustuvaa dataa kenen tahansa käyttöön. Myös vapaaehtoisvoimin tehdyt ja ylläpidettävät Openstreetmap- ja Mapillary-sivustot tarjoavat hyviä työkaluja yritysten hyödynnettäväksi. Avoimen tiedon lisäksi on saatavilla myös maksullista dataa. Se voi olla julkisista datoista jatkojalostettuja tietokantoja, maksullisia julkisia aineistoja tai yksityisiä aineistoja.

Vapaasti hyödynnettäviä avoimia karttapalveluja on runsaasti tarjolla. Helsingin internet-paikkatietopalvelussa julkaistaan sekä kaupungin eri hallintokuntien ylläpitämiä että ulkopuolisia aineistoja. Palvelukartta-sivultolta löytyvät kaikki pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) julkiset palvelut sekä tietoa niiden saavutettavuudesta esteettömyysvalintojen pohjalta. Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä paikkatietoikkunapalvelussa voi luoda omia karttanäkymiä. Karttanäkymässä voi olla näkyvissä yhden tai useamman organisaation tuottamia karttatasoja aina yhteen aiheeseen kerrallaan. Karttatasoon voi liittyä myös taulukkomuotoista tietoa kohteista ja pk-yritys voi jatkojalostaa karttoja muilla tiedoilla ja julkaista karttoja omilla sivuillaan.

Lisäksi Googlen suosittu karttapalvelu on osittain ilmainen, mutta palvelu muuttuu maksulliseksi, jos karttaa hyödyntävä sivusto on suosittu tai haluaa muokata käyttöliittymää. OpenStreetMap on Wikipedian tavoin toimiva avoimen lähdekoodin kartasto, joka kattaa myös vähemmän kehittyneitä maita ja syrjäisempiä seutuja, mitä Google ei tarjoa. Pelkällä edellä mainittujen karttadatojen tarkastelulla yksittäinkin pääsee jo pitkälle, mutta jos haluaa yhdistellä tietoja, niin silloin voi kokeilla esimerkiksi maksutonta GQIS-palvelua.

Pekka Sarkolan muistilistan paikkatietodatan hyödyntäjille voisi tiivistää seuraavasti: lähtökohtana kaikelle tekemiselle on ymmärrys siitä, miksi asiakasrekisterin tai muun karttatiedon avulla halutaan saavuttaa. Avoimia paikkatietoaineistoja on paljon valmiina, mutta oikeiden ja relevanttien tietojen löytäminen ja yhdistely ei aina käy hetkessä. Tarvitaan ehkä muutama kehittelykierros ennen kuin hyödyllinen tietojen yhdistelmä ja visualisointi löytyy.

Myös tiedon oikeellisuuteen ja ajantasaisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. On myös hyväksyttävä se, etteivät asiakasrekisterin kaikki osoitetiedot ole koskaan oikein, mutta silti tietoja voidaan tarkastella riittävällä tarkkuudella kartalla. Toimipaikan hyvä sijainti voi parantaa tulosta, mutta se ei yksin riitä.

Pekan tärpit:

Lisätietoja

Kaisa Sibelius


#databusiness #6aika #start-ups #SMEs #growthcompanies
Mobile: +358 40 570 1317
kaisa.sibelius(at)forumvirium.fi