Luontopohjaiset ratkaisut kaupunkiympäristössä – alustavia havaintoja Med-IREN -hankkeesta

Blogiteksti: projektipäälllikkö Ville Santala, Forum Virium Helsinki

Helsingin huomio helteiden torjunnassa

Helsingin kaupungilla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja kaupunki pyrkii myös sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin keskittyen äärimmäisten sääilmiöiden ja niiden epäsuorien vaikutusten torjuntaan.

Med-IREN -hankkeessa Helsingin tavoitteet liittyvät pääosin rakennettuun ympäristöön kytkeytyviin luontopohjaisiin ratkaisuihin ja niiden vaikutukseen erityisesti helleaaltojen vaikutusten ja lämpösaarekeilmiön torjumisessa. Tavoitteena on luoda uutta tietoa ja työkaluja luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamisen tueksi helleaaltojen vaikutusten lieventämiseksi. Samalla hanke pyrkii tukemaan paikallisten toimijoiden työtä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa lämmön lieventämisen osalta sekä jakaa tietoa ja oppeja luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamisesta ja hyödyistä rakennetussa ympäristössä.

Hankkeen aikana Forum Virium Helsinki pyrkii aktiivisesti edistämään kaupungin digitaalisen kaksosen kehittämiseen liittyvien työkalujen ja uusien toiminnallisuuksien kehittämistä. Esimerkiksi hankkeen avulla kaupunki voi saada uusia keinoja mitata ja seurata kaupunkivihreää sekä arvioida ja simuloida erilaisten luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuutta.

Työpajoja tavoitteiden määrittelyä varten

Med-IREN -hankkeessa hyödynnetään PPCP (public-private-civil partnership) menetelmää keskeisten sidosryhmien osallistamiseen ja ratkaisujen yhteiskehittämiseen. Tavoitteena on tuoda eri toimijat yhteen parhaan tiedon levittämiseksi ja ilmastonmuutoksen sopeutumisen näkökulmasta yhteisten tavoitteiden määrittelyä varten, sekä lisätä ja jakaa eri sidosryhmien tietämystä ja osaamista luontopohjaisista ratkaisuista ja toteuttamisen mahdollistavista tekijöistä.

Hanke käynnistyi lokakuussa 2024 ja ensimmäisen kalenterivuoden aikana tehtiin perusteellista pohjatyötä yhteisten lähtökohtien ja keskeisten näkökulmien kartoittamiseksi. Keskeiseksi työssä nousivat yhteiskehittämistyöpajat, joita järjestettiin kaikissa hankkeen demokaupungeissa.

Helsingin työpajat järjestettiin huhtikuussa ja kesäkuussa 2025 paikallisten toimijoiden kokoamiseksi yhteen potentiaalisten luontopohjaisten ratkaisujen määrittelyyn, sidosryhmien roolien tunnistamiseen ja ratkaisujen toteuttamisen esteiden lieventämiseen. Lisäksi työpajojen avulla saatiin kerättyä arvokasta tietoa toimijoiden suhtautumisesta tulevaisuuden helleriskeihin ja erilaisiin luontopohjaisiin ratkaisuihin, joilla helteisiin liittyviä riskejä voitaisiin torjua. 

Ensimmäisen työpajan päätavoitteena oli luoda synergioita ja kiinnostusta hankkeeseen osallistamalla asiaankuuluvia kumppaneita suoraan hankkeen toimintaan, sekä rakentaa yhteistä ymmärrystä ilmastonmuutoksen riskeistä ja potentiaalisimmista luontopohjaisista ratkaisuista lämmön lieventämiseksi.

Toisessa työpajassa keskityttiin konkreettisemmin pohtimaan helleriskejä ja luontopohjaisien ratkaisujen toteuttamista erilaisissa Helsingissä tunnistetuissa kaupunkiympäristöissä. Työpajassa tarkennettiin Helsingin hanketyön painopistettä keskustellen potentiaalisista ratkaisuista helleaaltojen vaikutusten lieventämiseksi sosiaaliseen kriittiseen infrastruktuuriin liittyen sekä kartoitettiin ja tunnistettiin keskeisiä sidosryhmiä luontopohjaisten ratkaisujen laajemmalle toteuttamiselle.

Lisätietoja PPCP-menetelmästä ja työpajojen tuloksista voi lukea myös helmikuussa 2026 julkaistussa tiedejulkaisussa.

Havaintoja työpajoista

Keskusteluissa todettiin, että helleriski ja lämpösaarekeilmiö on tärkeä ja ajankohtainen asia, joka vaatii entistä enemmän huomiota myös Helsingissä, Uudellamaalla ja laajemmin Pohjoismaissa. Pohjois-Euroopan kaupunkien ongelma tulevaisuudessa helleaaltojen yleistyessä ja pidentyessä on rakennusten ylikuumeneminen.

Sosiaalisen kriittisen infrastruktuurin, kuten sairaaloiden, palveluasumisen ja päiväkotien, huomioiminen analyyseissa oli työpajaan osallistuneiden toimijoiden mukaan tärkeää sillä haavoittuvat väestöryhmät ovat alttiimpia helteistä johtuvilla terveysriskeille. 

Osallistujat olivat varsin perehtyneitä luontopohjaisiin ratkaisuihin, vaikkakin käsite itsessään ei aina ole niin laajasti käytössä erilaisissa kaupunkien prosesseissa. Vaikuttavuudeltaan merkittävimmiksi ja helpoimmin toteutettaviksi luokiteltiin puiden istuttaminen strategisiin paikkoihin, viherretyt koulupihat, olemassa olevien viheralueiden suojelu ja katujen viherryttäminen. Varjostuksen luomista pidettiin yleisesti vaikuttavimpana ja helpoimpana toteuttaa.

Toisessa työpajassa pohdittiin soveltuvimpia ratkaisuja erilaisille kaupunkiympäristöille, kuten tiiviissä kaupunkiympäristössä puiden istuttaminen strategisiin paikkoihin ja koulupihojen viherryttäminen ja omakotitalovaltaisilla asuinalueilla latvuspeitettä tarjoavat kaupunkipuistot.

Yleisinä haasteina korostuivat tilan puute tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla, rakennus- ja suunnittelumääräykset, vähäinen tietoisuus kansalaisten, rakennusten omistajien ja asunto-osakeyhtiöiden keskuudessa, epäselvät ylläpitovaatimukset, vastuut ja kustannukset sekä taloudelliset rajoitukset. Keskeisiksi sidosryhmiksi osallistujat tunnistivat rakennusvalvontapalvelut (kaupunki), asunto-osakeyhtiöt sekä kiinteistönomistajat. Kaupungin viherrättymisen kannalta kaivataan lisää esimerkkejä erilaisista kannustin ja pakotemalleista.

Seuraavat askelmerkit

Seuraavaksi Helsingin osaprojektin toteuttajat Forum Virium Helsinki ja VTT pyrkivät avaamaan vuoropuhelua useampien yksityisen sektorin, kiinteistönomistajien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Keskeisessä roolissa ovat sidosryhmähaastattelut ja kohdevierailut, joissa tutustutaan jo toteutettuihin luontopohjaisiin ratkaisuihin, kuten viherkatot, ja pyritään tunnistamaan luontopohjaisten ratkaisujen toteutuksen mahdollistavia tekijöitä. Tämän lisäksi hankkeessa käynnistynyt digitaalisten työkalujen kehittäminen antaa hyvät lähtökohdat jatkokehittää työkaluja kaupunkivihreän tarkempaan seurantaan ja luontopohjaisten ratkaisujen vaikutusten simulointiin ja esittämiseen.