Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen kaksi pilottitaloa lämpiävät pian maalämmön ja auringon voimin.
Helsingin Myllypurossa seisoo elävä esimerkki aktiivisesta kiinteistönpidosta. Muutamassa minuutissa Tuulimyllyntie 3:n pihaan saapunut isännöitsijä Jarmo Aukio on ehtinyt sopia pihan remontin aikaisesta tilapäisvalaistuksesta ja ohjeistaa useampaa urakoitsijaa.
Juuri nyt kahden kerrostalon vehreä tontti on melkoinen rakennustyömaa. Salaojia uusitaan, ja pihan parkkipaikkoja rakennetaan uudelleen, sillä yksi tontin kulma on lohkottu uudeksi tontiksi. Rakennusoikeuden myynnillä rahoitetaan suunnitteilla olevia energiaremontteja.
Rakennusten lämmitys aiheuttaa yli puolet Helsingin päästöistä, ja lämpö tuotetaan vielä pääosin fossiilisilla polttoaineilla. Taloyhtiöt ovat siis ratkaisevassa roolissa, kun kaupunki tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tuulimyllyntie 3:n taloyhtiöstrategia kertoo, että kunnianhimoa energia-asioissa riittää. Lähivuosien ympäristötoimiksi on kirjattu muun muassa maalämpöjärjestelmän rakentaminen, poistoilman lämmöntalteenotto sekä aurinkolämmön hyödyntäminen.
Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen pilottitaloyhtiöksi Tuulimyllyntie hakeutui saadakseen faktatietoa energiansäästötoimien suunnitteluun.
“Meillä oli halu saada lisää tietoa siitä, mitä taloyhtiölle kannattaa energiansäästömielessä tehdä”, Jarmo Aukio kertoo.
Vuonna 1965 valmistuneet Tuulimyllyntie 3 -yhtiön kaksi kerrostaloa ja 128 asuntoa edustavat oman aikakautensa suunnittelua. Talot lämpiävät kaukolämmöllä, eikä koneellisessa ilmanvaihdossa ole lämmön talteenottoa. Tällöin jopa kolmannes talon lämmitysenergiasta päätyy ilmanvaihdon mukana ulkoilmaan.
Aukion mukaan maalämpöinvestoinnille on selvät perusteet. Tämän ikäluokan talojen lämpölasku on suuri. Aukio laskee maalämpöjärjestelmän leikkaavan lämmityskulut noin 40:n prosenttiin nykyisestä. Talojen energianhukkaa taas vähentää ilmanvaihtoon rakennettava lämmöntalteenotto.
“Tästä tulee hybridijärjestelmä, lämmöntalteenotto yhdistetään maalämpöjärjestelmään”, Aukio selvittää.
Järjestelmään voidaan kytkeä myös katolle kaavaillut aurinkokeräimet, jotka tuottavat lisälämpöä suuren osan vuodesta. Kesäaikaan maalämpöjärjestelmää voi käyttää myös asuntojen viilentämiseen, ja kylmien vuodenaikojen lämmöntarvetta tasaamaan suunnitteilla on lämpövarasto omalle tontille.
“Kallioperään louhitaan varasto, johon ajetaan pitkin kesää lämpöä auringosta.”
Kaikkein kovimpien pakkasten aikaan lämmitystehon turvaa kaasu. Tuulimyllyntie on monen itähelsinkiläistalon tapaan kaasuverkon piirissä.
Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa asennetut IoT-anturit ovat tallentaneet kuukausien ajan olosuhdetietoja yhtiön kahdeksasta asunnosta, pihan anturit taas ulkolämpötilasta, kosteudesta ja tuulen voimakkuudesta. Dataa on, nyt isännöitsijä Aukio odottaa kuumeisesti analyysejä datasta.
“Pelkästään anturoinnilla ei saa vielä mitään aikaiseksi”, hän muistuttaa.
Kerätty data auttaa toki ymmärtämään, miten talo eri tuuli-, lämpötila- ja kosteusolosuhteissa käyttäytyy.
“Siitä saadaan apua silloin kun uudistetaan lämmityksen ohjausjärjestelmiä.”
Parasta käyttöä datalle on lämmityksen älykäs ohjaus.
“Automaatio voi esimerkiksi ennakoida sääennusteen perusteella, että nyt tarvitaan lisää lämpöä, tai vähentää lämmitystä ennakoivasti sään alkaessa lämmetä. Sieltä tulee sitä energiansäästöä”, Aukio pohtii.
Dataa tarvitsevat eritoten markkinoille tulleet huoneistokohtaisia ohjausjärjestelmät, joilla pystytään säätämään lämpötilaa huoneisto- tai huonekohtaisesti.
Kunnianhimoinen energiainvestointi
Tuulimyllyntien kunnianhimoinen energiaremontti on lähes miljoonan euron investointi. Nyt hanke odottaa valtiovallan päätöksiä taloyhtiöille kaavailluista energiatuista. Vasta sitten päästään varsinaiseen suunnitteluun.
Aukio kertoo, että suunnitteluun panostetaan paljon. Kun vanhan kerrostalon energiatehokkuutta lähdetään parantamaan, on kysymyksiä lukemattomia: paljonko lämmöneristettä lisää ulkoseiniin, korjataanko vai uusitaanko ikkunat, asennetaanko maalämpöjärjestelmä, miten se mitoitetaan, mitä ilmanvaihdolle tehdään? Optimoitavia muuttujia on paljon, eikä ole lainkaan selvää mihin asioihin kannattaa panostaa, ja missä järjestyksessä korjauksia kannattaa tehdä.
Tuulimyllyntiellä ei luoteta näppituntumaan. Aukio kertoo, että koko kiinteistö mallinnetaan suunnitteluohjelmistolla. Taloista laadituilla mallilla voidaan etsiä optimaaliset parannuskohteet ja mitoittaa lämmöntalteenotto- ja maalämpöjärjestelmät niin, että investoinnille saadaan paras mahdollinen tuotto energian säästönä.
“Mallinnus ja optimointi on aika kallis homma. Se on yksi syy, miksi moni ei lähde tähän”, Aukio arvioi.
Myllypuron ja monet muut 1960-luvulla rakennetun alueen kerrostaloissa piilee suuri energiansäästöpotentiaali. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma aikoo panna vauhtia talojen energiaremontteihin muun muassa taloyhtiöpäättäjille suunnatulla koulutuksella ja suunnitteilla olevalla, yksityisen rakennuskannan peruskorjaamista vauhdittavalla Energiarenessanssi-ohjelmalla. Valtiolta on luvassa avustusta suunnittelu- ja toteutuskustannuksiin. Mutta mikä on energiaremonttien suurin jarru?
Aukion mukaan huutavin pula on hankkeiden käynnistäjistä. Helpointa on olla tekemättä mitään.
“Tarvitaan talon sisältä tuleva voima, isännöitsijä, taloyhtiön hallitus tai yksittäinen hallituksen jäsen, joka pystyy perustelemaan, että minkä takia tämä kannattaa.”
Aukio kertoo kiinnostuneensa aiheesta vuosia sitten, kun hän pyysi isännöintikohteilleen ensi kertaa tarjouksia maalämpö- ja lämmöntalteenottojärjestelmistä.
“Kukaan ei pystynyt tekemään sellaista tarjousta, jonka olisin voinut ymmärrettävästi esittää taloyhtiön hallitukselle”, Aukio kertoo.
Isännöitsijä lähti opiskelemaan alaa itse. Ensimmäinen työnäyte on naapuritalo, Tuulimyllyntie 1. Se sai neljä vuotta sitten ilmanvaihtoonsa lämmöntalteenottojärjestelmän.
“Sillä saatiin taloyhtiölle selviä säästöjä.”
Nyt Aukio on koonnut yhteen asiantuntijaryppään, ja perusteilla on uusi yritys, joka pystyy toteuttamaan kokonaisvaltaisen energiaremontin myös sellaisille asiakkaille, jotka eivät ole talotekniikan ammattilaisia. Ensimmäinen pilottikohde on Tuulimyllyntie 3, jossa pyritään aurinkolämmön avulla pitkäjänteisesti mimimoimaan ostolämmitysenergian kustannukset.
“Tarkoitus on kehittää taloyhtiöille sellainen tuote, että asiakas tietää mitä he ostavat, takuut toimivat ja energia-avustukset saadaan käytettyä hyväksi”, Aukio toteaa.
Vaikka energiakorjauksista puhutaan paljon, on faktatietoa hankkeiden todellisesta kannattavuudesta vielä niukanlaisesti.
“Tässä on tarkoitus antaa työnäyte. Töitä riittää tällä alalla niin paljon, ettei kannata olla yhtään mustasukkainen tiedon jakamisessakaan”, Aukio pohtii.
Pilottihankkeen kokemuksia on tarkoitus jakaa avoimesti ja kehittää järjestelmää kokemusten pohjalta eteenpäin. Aukio toivoo, että eri energia-osaajia yhdistävän hankkeen opeista olisi hyötyä myös Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeelle.
Tutustu Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeeseen.
Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke vauhdittaa taloyhtiöiden digiloikkaa. Tavoitteena on saada asunto-osakeyhtiöt ja niiden asukkaat aktiiviseksi osaksi älykaupunkia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ilmastoviisaat taloyhtiöt kehittää yhteisiä toimintamalleja asuinkerrostalojen tiedon keräämiseen, jakamiseen ja omistajuuteen. Hanke myös pilotoi asuinkiinteistöjen IoT-sensoridatan hyödyntämistä kuudessa kerrostaloyhtiössä Helsingissä ja Vantaalla yhdessä asukkaiden kanssa. Vuoden 2020 loppuun kestävässä hankkeessa ovat mukana Helsingin ja Vantaan kaupungit, Forum Virium Helsinki, Green Building Council Finland ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY.
Kuva: Petja Partanen
Lisätietoja
Tilaa uutiskirje
Älyratkaisuja kaupungeille, pilotteja yrityksille ja yhteistyömahdollisuuksia tutkimuslaitoksille – kerromme sinulle ensimmäisenä!