Ihmisvirtojen aiheuttamaa luonnon kulumista voidaan seurata satelliittidatan avulla

Artikkelikuva: Ihmisvirtojen aiheuttamaa luonnon kulumista voidaan seurata satelliittidatan avulla

Kuinka saariston herkkää ekosysteemiä voidaan suojella uusia luontomatkailukohteita kehitettäessä? Tätä on jo toista vuotta tutkittu Helsingissä ja Tallinnassa Urban Eco Islands -hankkeen toimesta. Saarilla toteutetuissa piloteissa on myös etsitty uusia digitaalisia ratkaisuja elämyksellisen ja kestävän matkailun edistämiseen.

Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium toteutti kesän 2020 aikana älyratkaisupilotteja, joiden tarkoituksena oli selvittää, mitä reittejä pitkin Helsingin Vasikkasaaressa kuljetaan ja miten ihmiset vaikuttavat herkän saaristoluonnon kulumiseen. Erilliset pilotit kilpailutettiin keväällä, ja toteuttajiksi valittiin yritykset Zero Gravity ja Hypercell.

Tavoitteena oli selvittää kuljetaanko Vasikkasaaren luontokohteessa polkuja pitkin, mitkä ovat saaren suosituimmat alueet ja miten hyvin kävijät löytävät kesän aikana rakennetut uudet lepopaikat. Apuna käytettiin puhelinten bluetooth-seurantaa. Vasikkasaareen asennettiin kymmenen sähköomavaraista tukiasemaa havaitsemaan signaaleja.

Kuvassa näkyvät tukiasemien sijainnit (nuolet) ja havaintojen kokonaismäärät (iso kokonaisluku) ja prosentuaalinen osuus kokonaishavainnoista. Uudet havainnot (nuolten vieressä olevat pienet luvut) ovat havaintoja, joita ei ole aikaisemmin havaittu muiden tukiasemien alueella. Uusien havaintojen suhteelliseen määrään vaikuttaa Bluetoothin Privacy -ominaisuus, jonka takia laitteet vaihtavat julkisesti näkyvää tunnistetta 15–30 minuutin välein. Käytännössä sama laite voi näkyä useaan kertaan uutena havaintona.

Haasteena sähkönsaanti 

Kerätyn datan perusteella pystyttiin osoittamaan, että suurin osa Vasikkasaaressa vierailevista ihmisistä suuntaa komendantin talolle ja sen läheisyydessä olevalle levähdyspaikalle. Jonkin verran liikettä havaittiin myös öljysäiliön suunnalla. Kävijöiden viipymiä taukopaikoilla ei pystytty määrittelemään mutta kävijät näyttävät havaintojen perusteella pysyneen toivotusti saaren rakennetuilla poluilla eivätkä eksyneet metsäreiteille.

Pilotissa haasteita aiheutti erityisesti tukiasemien sähkönsaanti, jonka vuoksi viipymien tarkka mittaus ei onnistunut suunnitellusti. Havaintojen määrä jäikin siksi vähäiseksi verrattuna muiden kävijälaskureiden antamiin lukemiin. Tukiasemien bluetooth-havainnot eivät välttämättä edustaneet kovin hyvin kaikkia kävijöitä esimerkiksi kännykän kotiin jättävää, luonnon rauhaan hakeutuvaa ja siellä tunteja viettävää ihmistä.

Pilotin loppuraportti on luettavissa täältä.

Mittausmenetelmää voi hyödyntää myös urbaaneilla viheralueilla

Zero Gravityn toteuttamassa pilotissa pyrittiin satelliittidatan avulla selvittämään, voiko ihmisen toiminta kuluttaa herkkää saaristoluontoa. Pilotissa aloitettiin keräämällä satelliittidataa, jonka avulla selvitettiin Vasikkasaaren, Vallisaaren ja Tallinnan ulkopuolella sijaitsevan Aegnan saaren vihreän kasvillisuuden määrää NDVI-kasvillisuusindeksin avulla (Normalized Difference Vegetation Index). Satelliittidataa, pääosin Sentinel-2 satelliittikuvia, kerättiin vuodesta 2015 eteenpäin, ja aineistosta poistettiin muun muassa liian pilviset kuvat.

Selkeimmät vihjeet ihmisen vaikutuksesta luonnon vihreyteen antoi Vallisaaren analyysi. Saari koostuu kahdesta selkeästi määritellystä alueesta, joista kävijöillä on pääsy vain toiseen. Muutoksia kasvillisuuden vihreydessä pystyttiin havaitsemaan vertailemalla Vallisaaren avoimen ja suljetun osan NDVI-lukemia. 

Ihmisvirtojen aiheuttamaa luonnon kulumista voidaan seurata satelliittidatan avulla
NDVI-vertailu Vallisaaren kävijöiltä avoimen ja suljetun alueen välillä. Vertailusta on nähtävissä, että 2017 kesällä kävijöiltä suljetun alueen vihreysaste kasvoi pysyvästi avoinna olevaan alueeseen nähden.

 

Ihmisvirtojen aiheuttamaa luonnon kulumista voidaan seurata satelliittidatan avulla
Aegnan, Vallisaaren ja Vasikkasaaren kausikohtaiset vaihtelut vuodesta 2015.

 

Luonnon kulumisen mittaukseen käytetty menetelmä voi soveltua pidemmällä tarkasteluvälillä urbaanien viheraluieden kulumisen kartoitukseen. Soveltuvilla ohjelmistoilla ja tietotaidolla NDVI-indeksin pitkäaikainen vertailu voi antaa hyödyllistä informaatiota viheralueista. 

Pilotin loppuraportti on luettavissa täältä sekä tutkimusmetodi täältä. Karttatasot ja aineistosta tehdyt kaaviot on puolestaan löydettävissä täältä. Pilotissa käytetty ESA:n satelliittiaineisto on ilmaista dataa. 

Virtuaaliselle retkelle Vasikkasaareen

Pilottien lisäksi Vasikkasaari kuvattiin 360-kameralla. Kuvien avulla Northman VR loi interaktiivisen sivuston mahdollistamaan saaren eri kohteiden kokeminen esimerkiksi kotisohvalta.

Muut Vasikkasaaren ja Aegnan digiratkaisut

Kesän aikana hankkeessa kokeiltiin myös erilaisia datan visualisointitapoja ja saarille asennettiin uusia sensoreita sekä testaus- että tiedonkeräysmielessä. 

Vasikkasaaren laiturille ja Aegnan saaren uimarannan läheisyyteen asennettiin infrapunalaskurit kävijämäärien mittaamiseksi. Vasikkasaareen odotettiin tuntuvaa kävijämäärien kasvua, mutta koronaepidemian ja puutteellisten yhteyksien vuoksi näin ei käynyt. Kävijälaskureiden perusteella Vasikkasaaressa käyneiden määrä pysyi kuitenkin suunnilleen samana edellisvuoteen verrattuna. Aegnan saaressa aloitettiin myös täyttöasteen ilmoittavan jäteastian asennustoimenpiteet. Vasikkasaareen puolestaan rakennettiin uusia levähdyspaikkoja ja portaita sekä parannettiin reittien merkintöjä Helsingin kaupungin Ympäristöpalveluiden toimesta. 

Hankkeen suurimmaksi haasteeksi osoittautui Vasikkasaaren 4G-verkon luotettavuus ja sen myötä sensoreiden etäohjaus. Ongelmaan haettiin pitkään ratkaisua, ja viimein verkon operaattorin vaihto korjasi verkon toimivuusongelmat. 

Talvisesongin alkaessa Vasikkasaaresta poistetaan ylimääräiset anturit sähkön säästämiseksi. Jäljelle jätetään sääasema ja videosyöte Helsingin siluetista. Sähkön kulutusta pyritään säästämään etäohjauksella esimerkiksi uudenvuoden rakettien taltiointia varten. Hanke päättyy keväällä 2021, johon mennessä myös valmistuu hankkeessa tehtävä kestävän matkailun käsikirja.

Lisätietoja Euroopan Unionin Central Baltic Interreg –ohjelman rahoittamasta Urban Eco Islands -projektista antaa projektipäällikkö Veli Airikkala.

Lisätietoja

Kuva

Veli Airikkala

#urbanecoisland #urbanage
puh. +358 50 522 9985
veli.airikkala(at)forumvirium.fi

Tilaa uutiskirje

Älyratkaisuja kaupungeille, pilotteja yrityksille ja yhteistyömahdollisuuksia tutkimuslaitoksille – kerromme sinulle ensimmäisenä!


Lue myös