Teksti ja kuva: Viestintäyhtiö Tarinatakomo Petja Partanen
Vuonna 2013 Helsingissä käynnistynyt kumppanikoodaaja-kokeilu on kasvanut kaupungin omaksi ohjelmistokehitystiimiksi, joka suunnittelee ohjelmistot itse, ostaa koodaustyötä ulkoa ja toteuttaa projektinsa avoimella lähdekoodilla.
Tammikuussa 2013 Helsingin it-kehitykseen astui kaksi outoa lintua: Forum Virium Helsingin pestaamat kaksi kumppanikoodaajaa perehtyivät kaupungin tietojärjestelmiin uteliaan kaupunkilaisen silmin. Avoimeen ohjelmistokehitykseen perehtyneiden it-asiantuntijoiden toimeksianto oli yksinkertainen: avatkaa Helsingin julkista dataa ja rakentakaa sitä hyödyntäviä verkkopalveluja kaupunkilaisille.
Tänään Juha Yrjölä, toinen alkuperäisistä kumppanikoodaajista, on Helsingin kaupunginkanslian tietotekniikkayksikön palkkalistoilla. Projektipäällikkö Yrjölän avoimen ohjelmistokehityksen porukkaan kuuluu jo kuusi henkeä. Vuonna 2014 perustettu tiimi osoittaa projekteillaan, että ohjelmistokehitystä voi tehdä myös kaupungin omalla organisaatiolla – ketterästi ja edullisesti.
”Edellisen kerran ohjelmistokehitystä on tehty näin isossa mittakaavassa kaupungin sisällä ehkä 30 vuotta sitten”, Juha Yrjölä arvioi.
Vuonna 2013 kumppanikoodaaja Juha Yrjölän ensim-
mäisiä koodausprojekteja oli lumiaurat kartalla -palvelu.
Nyt mies vetää astetta isompia kehityshankkeita.
mäisiä koodausprojekteja oli lumiaurat kartalla -palvelu.
Nyt mies vetää astetta isompia kehityshankkeita.
Yrjölän lokakuinen aamupäivä on kulunut Helsingin palvelukartan uudistuksen parissa.
”Houkuttelin Timon isyysvapaalta soijalatten ääreen”, Yrjölä kertoo.
Pääkaupunkiseudun kuntien karttakäyttöliittymä kaipasi ehostusta. Yrjölä ja kumppanikoodaaja Timo Tuominen ovat suunnitelleet käyttöliittymän tekniikan, mutta varsinaiseen koodaustyöhön on hankittu apuvoimia.
”Meillä on yksi vuokramies koodaamassa. Hänellä oli vähän arkkitehtuuriin liittyviä kysymyksiä, istuimme alas miettimään niitä.”
Yrjölällä ja häntä seuranneilla kumppanikoodaajilla on ollut näppinsä pelissä monissa kaupunkilaisten kehumissa verkkopalveluissa. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittelee mieluusti päätöstiedot kännykkään tuovaa Ahjo Explorer -sovellusta vierailleen. Yksityisen sovelluskehittäjän rakentaman palvelun mahdollistaa Juha Yrjölän rakentama datarajapinta, joka tuo kaupungin päätöksenteon kaikkine asiakirjoineen kaikkien kuntalaisten käyttöön.
Avoin lähdekoodi tulee
Kumppanikoodaajien pienet hankkeet ovat olleet niin menestyksekkäitä, että avoimen ohjelmistokehityksen periaatteita kokeillaan nyt astetta suuremmissa projekteissa. Esimerkiksi palvelukartan uudistus on jo mittava hanke.
”Se, että toteutamme palvelukartan avoimella lähdekoodilla, on tärkeä päänavaus”, Yrjölä toteaa.
Hankkeen toinen erikoisuus on se, että vastuun projektista kantaa kaupungin oma organisaatio. Viime vuosikymmenet jyllännyt ulkoistusbuumi on johtanut siihen, että julkishallinnon it-hankkeet hankitaan lähes poikkeuksetta avaimet käteen -periaatteella.
”Tämä on aikamoinen muutos kuvioon. Meillä on lupa ottaa vastuuta.”
Painaako toteutusvastuu?
”Ei. Me olemme ammattilaisia.”
Kasvanut hankekoko vaatii myös lisää koodausvoimaa. Sitä hankittiin ketterän ohjelmistokehityksen kilpailutuksella.
”Valitsimme kolme parasta tarjousta, ja solmimme puitesopimukset Nord Softwaren, Anders Innovationsin ja Tiedon kanssa. Nyt voimme soittaa jollekin näistä ja pyytää esimerkiksi Javascript -koodaajaa johonkin projektiimme kuukaudeksi. Se on meille hyvä tapa saada koodausvoimaa.”
Yrjölä kertoo, että jos kokeilu sujuu hyvin, on luvassa nykyistä suurempi kaupunkitason puitesopimuskilpailutus. Silloin kaupungin muutkin hallintokunnat voisivat tilata ketteriä kehitysprojekteja. Vetovastuussa olisi kaupunginkanslian avoimen ohjelmistokehityksen tiimi, joka osallistuisi arkkitehtuurin suunnitteluun ja valvoisi että avoimuuden periaatteet toteutuvat hankinnoissa. Toimintamallia hiotaan parhaillaan.
Kumppanikoodaajia jo ympäri maata
Helsingissä käynnistynyt kumppanikoodaaja-kokeilu on osoittautunut niin onnistuneeksi, että maan kuuden suurimman kaupungin 6Aika-hanke on ottanut toimintamallin käyttöönsä. Helsingin kumppanikoodareilla onkin tänään virkaveljiä esimerkiksi Espoossa, Turussa ja Tampereella.
Helsingin avoimen ohjelmistokehityksen tiimi ei kunnioita edes hallintokuntien rajoja. Töitä tehdään saman katon alla, vaikka palkanmaksajia ovat kaverista riippuen joko kaupunginkanslia, 6Aika-hanke tai Helsingin kaupungin tietokeskus. Joukon siviilipalvelusmies Timo Aho taas on Rakennusviraston palveluksessa.
Mitä hyötyjä avoimen ohjelmistokehityksen toimintamalli tuo kaupungille? Yrjölän mukaan yksinkertaisin mittari on kustannukset.
”Esimerkiksi palvelukartan uudistus olisi tullut taatusti kalliimmaksi perinteisellä hankintatavalla.”
Kun tietojärjestelmiä rakennetaan ketterän kehityksen menetelmin ja pienin kokeiluin, hankkeiden toteutuksen pitäminen omissa näpeissä on usein järkevää.
”Me olemme tiiviisti tekemisissä kaupungin eri organisaatioiden kanssa ja voimme reagoida ketterästi muutostarpeisiin. Jos toteuttaja ulkopuolinen, tiedon hankinta saattaa kestää, ja odottelu maksaa”, Yrjölä pohtii.
Ketterät ohjelmistokehityksen menetelmät näkyvät myös keskivertokaupunkilaiselle. Esimerkiksi kehitteillä oleva palvelukartan uusi käyttöliittymä on varustettu beta-tekstillä. Kulloinenkin kehitysversio on jatkuvasti verkossa kaikkien arvioitavana ja testattavana.
”Käyttöliittymän uudistuksessa käytettiin moderneja web-teknologioita. Responsiivinen sovellus toimii yhtä hyvin kännykällä kuin työpöytäkoneella”, Yrjölä kehuu.
Pääkaupunkiseudun palvelukartta on palkittu verkkopalvelu, joka näyttää pääkaupunkiseudun kuntien 30 000 palvelupistettä havainnollisesti kartalla. Kun uutta ja vanhaa käyttöliittymäversiota vertaa rinnakkain, eroa on kuin yöllä ja päivällä. Uusi versio osaa sijoittaa tiedon etsijän automaattisesti kartalle ja käyttö onnistuu vaivatta myös kännykällä. Vanhan palvelukartan datasisältö on sama, mutta saman tiedon löytäminen vaatii paljon enemmän aikaa ja hermoja. Ketteristä teknologioista hyötyy myös palvelun käyttäjä.
Helsingin uusi tietotekniikkaohjelma mullistaa IT-hankinnat
Kaupungin uusi tietotekniikkaohjelma vuosille 2015-17 on melkoinen suunnanmuutos julkishallinnon IT-hankintoihin.
”Kokeilukulttuuri on ohjelmassa vahvasti esillä. Sen sijaan että tehdään massiivisia miljoonahankintoja, kokeillaan ensin että onko tämä järkevää. Vasta sitten lähdetään rakentamaan raskaampia järjestelmiä”, Juha Yrjölä kertoo.
Toinen suuri muutos on avoimuuden lisääntyminen.
”Uusissa ohjelmistohankinnoissa käytetään avointa lähdekoodia, ellei ole jotain perusteltua syytä toimia toisin.”
Esimerkkejä Helsingin virastoja, liikelaitoksia ja konserniyhtiöitä velvoittavan tietotekniikkaohjelman kirjauksista:
- Kaupungin toimeksiannosta kehitettävä uusi ohjelmistokoodi julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssillä, ellei ole perusteltua syytä muuhun.
- Kaupunki kehittää sähköisiä itse-, neuvonta- ja asiakaspalveluita asiakaslähtöisesti organisaatiorajoista riippumatta.
- Palvelujen yhteentoimivuutta, tiedon saatavuutta ja avointa kehitystä tuetaan lisäämällä digitaalisten tietosisältöjen ja tietoteknisten rajapintojen saatavuutta. Julkisesti tuotettu tieto on mahdollisimman kattavasti, laajasti ja maksutta käytettävissä. Tietosuojasta ja yksityisyyden suojasta huolehditaan.
- Kaupungin tuottavuutta lisätään hyödyntämällä nykyistä tehokkaammin tiedolla johtamista, yhteistä kehitystä, yhteensopivia tietojärjestelmiä ja kokoamalla tietohallintoa ja hankintojen rahoitusta yhteen.
- Kaupunki kehittää omaa ICT-ostokäyttäytymistään ja toimeenpanee ohjelmakauden aikana toimittajariippuvuuden keventämiseen liittyviä toimenpiteitä.
Helsingin avoin ohjelmistokehitys -tiimin hankkeita
- Respa-tilavarausjärjestelmä
kaupunkilaiset voivat varata kaupungin tiloja ja muita resursseja oman käyttöönsä - http://geoserver.hel.fi-paikkatietorajapinnasta voi ladata pääkaupunkiseudun paikkatietoaineistoja haluamassaan formaatissa
- http://palvelukartta.hel.fi-käyttöliittymäuudistus. Pääkaupunkiseudun 30 000 kuntapalvelun tietokanta saa uuden mobiililaiteystävällisen käyttöliittymän
- Päätökset-palvelu ja rajapinta
Helsingin kaupungin kaikki päätökset ja niihin liittyvät asiakirjat - dev.hel.fi-sivusto esittelee kaupungin avoimet datarajapinnat ja tiedottaa kaupungin sovelluskehittäjätapaamisista