Konsulttiyritys Frost & Sullivan on kartoittanut eurooppalaisten älykaupunkien avoimen datan ja lähdekoodin käyttötapoja sekä tiedon avaamisen astetta. Verkossa tehtyyn kyselyyn vastasi 27 kaupunkia, ja tulokset osoittavat Helsingin johtavan lähestulkoon kaikilla sektoreilla. Tutkimustulokset esiteltiin Tekesillä 11.6.2015 webinaarissa. Helsingin kaupunki sai tutkimuksessa suitsutusta vahvasta panostuksestaan dataan suuntautuvissa palveluissa, open source -lähestymistavoissa ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa.
Kyselyn painopiste oli Länsi-Euroopassa ja sen tarkoituksena selvittää mm. millaisia toimenpiteitä kaupungit ovat tehneet omien tietovarantojensa avaamiseen, millaista yhteistyötä kaupungit tekevät, mitä tavoitteita kaupungeilla on ja miten datan avaaminen voisi johtaa kasvavaan liiketoimintaan.
Heat Map of Real-Time Cities in Europe
Kyselyssä määritellään termin “real time city” tarkoittavan yli 250 000 asukkaan urbaaneja alueita, jotka avaavat ja käyttävät avointa dataa ja avointa lähdekoodia palveluiden ja innovaatioiden kehittämiseen. Kyselytuloksista koottu “Heat map”, väridiagrammi, osoittaa Helsingin johtavan kaikilla sektoreilla. Vain reaaliaikaisen datan keruu ja käyttö ovat kartoituksen mukaan alhaisella asteella Helsingissä.
Kaupunkien kehitystä arvioitiin kahdeksan kategorian perusteella. Niitä olivat mm. julkaistujen datasettien määrä, yhteistyön aste partnereiden kanssa, datan kaupallinen käyttö ja avoimen lähdekoodin käyttö. Heat mapin mukaan osa kaupungeista on vasta alkuasteella datan ja lähdekoodin avaamisessa ja käytössä, osa pidemmällä.
Avoin Helsinki
Kysely nostaa Helsingin täysin ylivoimaiseksi ykköseksi avattujen datasettien määrässä, muut selvitykseen osallistuneet kaupungit tulevat ainakin vielä kaukana perässä. Kysely osoittaa kuitenkin kaikkien kaupunkien, myös Helsingin haasteeksi tietoaineistojensa avaamisen kaupallistamisen – uutta liiketoimintaa ei vielä ole laajalti saatu aikaan. Helsinki onkin jo tarttunut haasteeseen mm. 6Aika-strategia
Datan laadun arvioidaan olevan jatkossa tärkeämpää kuin määrä, joten kaupunkien on panostettava tähän kehitykseen. Tutkimuksessa korostettiin myös data jatkohyödyntämisen ja skaalautimisen tärkeyttä – näillä osa-alueilla Helsinki esiintyi edukseen.
Palveluita ja innovaatioita avoimesta datasta
Selvitys osoittaa kaupunkien haluavan tiedon avaamisen näkyvän kaupunkilaisille konkreettisina hyötyinä, ja siksi palveluiden kehittäminen liittyy usein liikenteeseen ja liikkumiseen, energiatehokkuuteen ja julkisen datan saavutettavuuteen. Tiedon avaamisella kaupungit tähtäävät ennen kaikkea kaupunkilaisten elämänlaadun parantamiseen ja palveluiden tehostamiseen. Sen sijaan avoimen datan käyttö kaupunkisuunnittelussa ja päätöksenteossa on yhä vähäistä.
Kyselyn mukaan kaupungit ovat panostaneet avoimen datan saavutettavuuteen, mutta vaikka reaaliaikaisen datan avaaminen kiinnostaa kaikkia, ovat tekniset haasteet monelle kaupungille vielä liian suuria. Lisäksi kaupunkeja askarruttaa datan omistamiseen, jakamiseen ja yksityisyyteen liittyvät seikat.
Lue tutkimuksen tiivistelmä:
http://www.marketresearch.com/product/sample-9049396.pdf