Kaupunkien liikenteen odotetaan mullistuvan seuraavien vuosikymmenten aikana tavalla, jota voi verrata oikeutetusti Henry Fordin T-mallin aikaansaamaan muutokseen.

Muutoksen ajureina ovat liikenteen sähköistyminen, jakamistalous sekä automaatioteknologian soveltaminen ajoneuvoihin. Onko kaupungeilla mahdollisuutta ohjata kehitystä? 

Liikenteen kehittyminen on muuttunut lähes mahdottomaksi ennustaa

T-malli demokratisoi ylä- ja keskiluokan liikkumisen 1900-luvulla, mutta aiheutti samalla negatiivisia ulkoisvaikutuksia, joihin kukaan ei ollut varautunut. Kuten T-mallilla, liikenteen automatisaatiolla odotetaan olevan lukuisia positiivisia vaikutuksia, mutta huonolla muutoksenhallinnalla voidaan aikaansaada myös vaikeasti korjattavia haittoja. Päättäjien, suunnittelijoiden ja teknologian kehittäjien tulee oppia aikaisemmista kokemuksista disruptiivisten teknologioiden käyttöönotosta ja ohjata kehitystä hallitusti. Olennaista on, että teknologista kehitystä ei pidetä itseisarvona, vaan tapana saavuttaa sovittuja yhteiskunnallisia tavoitteita.

Liikenteen kehittyminen on kuitenkin muuttunut niin vaikeasti hahmotettavaksi, että perinteisiä malleja ja ennusteita on todella riskialtista käyttää päätöksenteon tukena. Liikenteen automatisaatio on ennen kaikkea sosio-tekninen ilmiö, jonka yhteiskunnallisia vaikutuksia on haastavaa mallintaa kattavasti. Muutoksen ohjaamisen kannalta hyviksi keinoiksi saattavat osoittautua skenaarioihin sekä adaptiivisiin polkuihin pohjautuvat menetelmät. 

Ideointityötä on tehty runsaasti akateemisessa kirjallisuudessa, mutta ilmeisiä aukkoja on helppo tunnistaa. Valtaosa skenaariotutkimuksista keskittyy “lopputilaan”, jolloin itseohjautuvat ajoneuvot ovat vallanneet merkittävän markkinaosuuden. Tutkimuksia joissa arvioidaan lähitulevaisuuden näkymiä on verrattaen vähän. Kirjallisuudessa käsittelyt muutoksen hallinnan mittarit keskittyvät vahvasti nykyisiin liikenteen mittareihin, kun taas laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Lisäksi lokaalien palvelumallien kehittäminen on tähän asti lähes kategorisesti sivuutettu  tai sen on ajateltu olevan kaupunkien ja teknologian kehittäjien vastuulla.

Sohjoa Baltic antaa panoksensa liikenteen automatisaation tutkimukseen

Hallitseva käsityksen mukaan yksityiseen liikenteeseen painottuva automatisoitu liikennejärjestelmä aiheuttaisi suurimmat yhteiskunnalliset haitat. Vastaavasti monimuotoinen joukkoliikenteeseen pohjautuvan järjestelmän nähdään mahdollistavan merkittäviä hyötyjä. Yksi Sohjoa Baltic -projektin tavoitteista on löytää vastauksia kysymykseen “Kuinka kuinka järjestää ympäristöystävällisempää ja fiksumpaa julkista liikennettä automaattiajoneuvojen avulla?” Forum Virium käynnisti helmikuussa tutkimuksen, joka osallistaa kymmenen johtavaa asiantuntijaa kymmenestä eri viiteryhmästä, joita liikenteen automatisaatio koskee. 

Tutkimuksella on kolme tavoitetta:

  • Tunnistaa vaihtoehtoisia lähitulevaisuuden (2030–2035) palveluskenaarioita automaattiselle kumipyöräjoukkoliikenteelle Helsingissä.
  • Tunnistaa kriteereitä, joiden perusteella siirtymistä manuaalisesti ohjatusta automaattiseen joukkoliikenteeseen pitäisi arvioida.
  • Tunnistaa eroavaisuuksia asiantuntijoiden sekä  sidosryhmien edustajien mielipiteissä. 

Tietoa tutkimuksen etenemisestä jaetaan Forum Virium Helsingin kanavissa. Tutkimustulokset julkaistaan heinäkuun loppuun mennessä.

Lisätietoja

Janne Olin

Projektisuunnittelija


puh. +358 40 742 1884
janne.olin(at)forumvirium.fi

Tilaa uutiskirje

Älyratkaisuja kaupungeille, pilotteja yrityksille ja yhteistyömahdollisuuksia tutkimuslaitoksille – kerromme sinulle ensimmäisenä!






Olen lukenut Forum Virium Helsingin rekisteriselosteen ja hyväksyn että henkilötietojani käsitellään sen mukaisesti. Lyhyesti: noudatamme EU:n GDPR-asetusta ja käsittelemme henkilötietoja huolellisesti.