Helsinki, Tukholma, Hampuri, Gdansk, Riika ja Tartto yhdistivät voimansa tuodakseen droonit osaksi kaupunkielämää. Kolmen vuoden aikana kaupungit kehittivät turvallista alailmatilan käyttöä ja kokeilivat uusia droonien käyttötapoja.
Miehittämättömän ilmailun yleistyminen ei ole enää kaukainen tulevaisuudenkuva, vaan ajankohtainen ja polttava aihe eurooppalaisille kaupungeille. Viime vuosina droonit ovat olleet toistuva uutisaihe, mutta pääasiassa sotilaallisesta näkökulmasta. Todellisuudessa alailmatilaa voisi kuitenkin hyödyntää moneen muuhunkin, ja kaupunkien tulisi tutkia mahdollisuuksia ja rajoituksia nyt, kun ne voivat vielä ohjata alan kasvua ja vaikuttaa käyttötarkoituksiin.
Droonit tarjoavat vihreän ja älykkään vaihtoehdon perinteiselle logistiikalle aina hengenpelastavista lääkinnällisistä kuljetuksista infrastruktuurin tarkastuksiin ja yleisen turvallisuuden valvomiseen. Droonioperaatioiden nopea skaalautuminen vaatii kuitenkin muutakin kuin teknistä valmiutta tai selkeitä kansallisia säädöksiä; se edellyttää vankkaa paikallisen tason strategiaa.
Interreg Baltic Sea Regionin rahoittama CITYAM-hanke vastasi tähän tarpeeseen tarjoamalla kaupungeille työkaluja ilmatilansa hallintaan. Kohtelemalla alailmatilaa uutena kaupunkisuunnittelun kerroksena hanke varmisti, että kaupungeilla on tietoa ja työkaluja, joilla varmistetaan droonipalveluiden hyödyttävän sekä kaupunkia että sen asukkaita.
Hankkeen keskeisiä tuloksia olivat paikkatietotyökalu laskeutumispaikkojen suunnitteluun, ”Public Acceptance Toolkit” kansalaisten mielipiteiden mittaamiseen seitsemällä kielellä sekä kattava tiekartta miehittämättömän ilmailun integroimiseksi poliittisesta näkökulmasta.
Työkalu kaupunkikuvan muuttamiseen
CITYAM-hankkeen laskeutumispaikkatyökalu on suunniteltu tukemaan kaupunkisuunnittelijoita droonien laskeutumispaikkojen tunnistamisessa ja priorisoinnissa. Suomen Maanmittauslaitoksen ja Aalto-yliopiston yhteistyössä kehittämä verkkopohjainen alusta antaa useille sidosryhmille – kuten kaupungin viranomaisille, droonioperaattoreille ja siviili-ilmailuelimille – mahdollisuuden työskennellä yhdessä jaetulla kartalla.
Painotettua monikriteerianalyysia hyödyntävä työkalu luo ”liikennevalokarttoja”, jotka osoittavat visuaalisesti sopivimmat alueet vertiporteille tai pienemmille laskeutumisalustoille. Analyysissa huomioidaan muun muassa väestötiheys, meluherkkyys sekä arkaluonteisten kohteiden, kuten koulujen tai sairaaloiden, läheisyys. Työkalua pilotoitiin perusteellisesti työpajoissa kaikissa kuudessa hankekaupungissa, mikä varmisti sen vastaavan kaupunkisuunnittelijoiden käytännön tarpeita. Työkalun avulla kaupungit voivat hallita maankäyttöä paremmin ja tehdä pitkän aikavälin taloudellista suunnittelua tulevaa ilmailuinfrastruktuuria varten.
Käytännön testausta: Lääkintälogistiikasta yleiseen turvallisuuteen
CITYAM-hankkeessa pilotoitiin seitsemän droonien käyttötapausta. Helsingissä pilotit keskittyivät kriittisiin terveydenhuollon toimituksiin testaamalla lääkintätarvikkeiden ja vesipelastusvälineiden kuljetusta sekä mittaamalla GNSS-häiriöitä. Tukholma tutki innovatiivisia ”Drone-in-a-box” -ratkaisuja kaupunginhallintaan, mukaan lukien hanhien paimennusta julkisissa puistoissa, mikä osoittautui erittäin tehokkaaksi. Hampurissa satamaviranomainen (HPA) hyödynsi drooneja poldereiden valvontaan ja infrastruktuurin hallintaan. Gdansk ja Tartto puolestaan testasivat yleiseen turvallisuuteen liittyviä käyttötapauksia, kuten liikenteen seurantaa koulujen läheisyydessä ja droonien käyttöä väestön varoitusjärjestelmissä.
Vaikka pilotit osoittivat droonipalveluiden tehokkuuden kunnissa, ne toivat esiin myös teknisiä esteitä, kuten GPS-häiriöt ja monimutkaiset säädösvaatimukset näköyhteyden ulkopuolella (BVLOS) tapahtuvalle lennolle vilkkaassa kaupunki-ilmatilassa. Lisäksi droonipalveluiden kilpailutusprosessit eivät ole vielä tuttuja useimmille kaupungeille.
Kansalaisten näkemykset: Vahva tuki yhteiselle hyvälle
Laajat kansalaiskyselyt Itämeren alueella keräsivät vastauksia yli 8 000 asukkaalta kumppanikaupungeissa. Erityisesti Gdanskissa asukkaat vastasivat aktiivisesti: yli 1 200 ihmistä jakoi näkemyksiään vuonna 2025. Tulokset osoittivat selvän tuen kaupunkien ilmailulle: droonit ovat erityisen tervetulleita, kun ne palvelevat julkista tarkoitusta. Helsingin, Tukholman ja Hampurin kaltaisissa kaupungeissa yli 80 % asukkaista pitää drooneja ”erittäin hyväksyttävinä” hätätilanteissa, etsintä- ja pelastustehtävissä sekä infrastruktuurin tarkastuksissa. Gdanskissa sosiaalinen hyväksyntä on korkeinta ympäristön seurannassa ja lääkinnällisissä kuljetuksissa.
Tiedot osoittavat kuitenkin myös, että ”kaupalliset toimitukset” ja ”henkilökuljetukset” ovat vähiten suosittuja käyttötapoja. Vaikka asukkaat ovat yleisesti ottaen uteliaita ja positiivisia, yksityisyyteen, meluun ja turvallisuuteen liittyvät huolet ovat edelleen merkittäviä. Jotkut myöhemmin vuonna 2025 toteutetut laadulliset kyselyt osoittivat myös, että negatiiviset mielleyhtymät olivat lisääntymässä: vastaajat mainitsivat pelon, ahdistuksen, sodan ja rikollisen väärinkäytön. Kyselyt korostavat, että avoimuus ja varhainen viestintä ovat elintärkeitä.
Kaupunkien on toimittava nyt
Samalla kun kansainväliset ilmailuviranomaiset keskittyvät korkean tason sääntelyyn ja alan toimijat kehittävät laitteistoja sekä yhä enemmän myös palveluita, vastuu paikallisesta integraatiosta lankeaa kaupungeille itselleen. Paikallisviranomaisten on toimittava nyt välttääkseen sääntelemättömän drooniliikenteen ”villin lännen”. Luomalla selkeät toimintatavat laskeutumispaikoille, lentoreiteille ja multimodaalisille kuljetusyhteyksille jo tänään, kaupungit voivat varmistaa, että miehittämätön ilmailu otetaan käyttöön vastuullisesti. Odottaminen ei ole vaihtoehto; Itämeren alue asemoituu parhaillaan maailmanlaajuiseksi edelläkävijäksi todistaen, että oikealla suunnittelulla drooneista voi tulla saumaton, kestävä ja hyväksytty osa modernia kaupunkimaisemaa.
Tietoa CITYAM-hankkeesta: CITYAM oli EU-rahoitteinen hanke, jonka 13 kumppanin konsortiota johti Forum Virium Helsinki. Vuosina 2023–2025 käynnissä ollut hanke keskittyi laskeutumispaikkojen hallintaan, kansalaisten hyväksyntään ja droonioperaatioiden skaalaamiseen Itämeren alueella.
Kuva: Vesa Laitinen