Helsingin 3D-malli on kehittynyt paitsi visuaalisesti näyttävämmäksi, myös tietosisällöltään rikkaammaksi.

Helsingin kaupunki on ollut edelläkävijä 3D-mallien luomisessa ja hyödyntämisessä vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa. Malleja ja niihin liittyvää valmistelua on tehty jo 80-luvulta alkaen. Vuonna 1999 kaupunki otti käyttöön 3D Simulator -mallin, joka perustui pelituotannossa käytettyyn teknologiaan. Vuonna 2002 uutta yleiskaavaa esiteltiin myös kolmiulotteisen mallin avulla ja seuraavana vuonna mallilla havainnollistettiin Pasilan alueen suunnitteluvaihtoehtoja. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus toi vuosituhannen vaihteessa kaupungeille vaatimuksia tehostaa osallistamisen käytäntöjä, mutta Helsingissä tämä on nähty mahdollisuutena kehittää toimintaa muutenkin kuin vain lain kirjaimen täyttämisellä. Visio maailman toimivimmasta kaupungista etenee tätäkin kautta.

Viime vuosina Helsingin 3D-malli on kehittynyt paitsi visuaalisesti näyttävämmäksi, myös tietosisällöltään rikkaammaksi. Osana mySMARTLife-hanketta on toteutettu Energia Atlas, jossa 3D-malliin kerättiin kiinteistöjen energiankulutustietoja koko kaupungin alueelta. Samassa hankkeessa HSY puolestaan on avannut Kattohukka -palvelun, jossa kiinteistöt on lämpökuvattu ylhäältä ja palvelun avulla voidaan havainnollistaa niiden lämpöhäviöitä.

Nämä palvelut ovat hyviä esimerkkejä siitä, että 3D -malli ei ole pelkästään karttapalvelu. 3D-mallin taustalla oleva CityGML-tietomalli on mukautettavissa erilaisiin tarpeisiin. Turkissa CityGML laajennettiin kiinteistöverotuksen järjestelmäksi, Rotterdamissa Ruggedised -projektissa kaupunkitietomalli näyttää ajantasaisesti tiedot pysäköintiruutujen käytöstä kadunvarsilla. Esimerkit kuvaavat hyvin kaupunkitietomallin mukautettavuutta. CityGML on alusta lähtien rakennettu tukemaan paikkatiedon määrittelevää ISO TC211 -standardikokoelmaa. Kokoelman 80 standardin ja niiden valmiiden sovellusten hyödyntäminen helpottaa myös lakisääteisten vaatimusten kuten INSPIRE -direktiivin käytännön toteuttamista.

Keväällä käynnistyneessä KIRA-digi -hankkeessa kaupungin 3D-tiimi toteuttaa Kalasataman alueesta tarkat digitaaliset kaksosmallit sekä semanttisena että kolmioverkkomallina. Digitaalisella kaksosella tarkoitetaan olemassaolevan ympäristön tarkkaa mallintamista paitsi ulkoasun, myös muiden ominaisuuksien osalta. Digitaaliset kaksoset mahdollistavat simulaatiot jolloin esimerkiksi melun tai tuulen käyttäytyminen kaupunkitilassa voidaan simuloida rakennettu ympäristö huomioiden. Tulevaisuudessa nämä mallit voivat oppia sensorihavainnoista ja kehittää itse itseään tekoälyn keinoin.

Muissa hankkeissa kuten mySMARTLife ja Ilmastoviisaat Taloyhtiöt kehitetään semanttista mallia edelleen tarjoamaan reaaliaikaista kulutus- ja tilatietoa. Sensorit ja talotekniikan rajapinnat siis tuottavat tietoa suoraan kaupunkitietomalliin. Semanttinen kaupunkitietomalli tarjoaa käyttäjälle luontevan paikan tiedolle kooten sen yhteen sijaintinsa perusteella. Tällöin ei ole tarpeellista tietää mikä tai kenen ylläpitämä järjestelmä tietoa tuottaa vaan kaupunkitietomalli toimii tiedot yhteen kokoavana palveluna siiloja purkaen.

Helpoin tapa tutustua 3D-kaupunkitietomallien nykytilaan on seurata hankkeen etenemistä YouTube -kanavalla. Tutustumisen arvoinen on myös suomalaisen 3D -peligrafiikan uranuurtajan Umbran näkemys kaupungista 3D-mallina, hyödyntäen samaa semanttista kaupunkitietomallia. Semanttisen tietomallin sisältämä tietopohja ja peliteknologian tuomat mahdollisuudet tuovat lisätyn (AR) ja virtuaalisen (VR) todellisuuden uusiksi keinoiksi esitellä kaupunkia ja osallistaa kaupunkilaisia sen kehittämisessä.

Teksti:
Timo Ruohomäki
MySmartLife -projektipäällikkö
Forum Virium Helsinki

Kuva: Helsingin kaupunki 

Lisätietoja

Timo Ruohomäki

Projektipäällikkö


#mysmartlife
puh. +358 45 7840 4640
timo.ruohomaki(at)forumvirium.fi