Vantaalaistalojen lämmitystä ohjataan huoneistoista mitattujen todellisten lämpötilojen perusteella. SiMAP Easy Controlin valmistaja lupaa kahdeksan prosentin säästöä lämmityskuluihin.
Vantaan Koivukylässä sijaitsevan Paatsamatie 4:n ovikellot kilisevät tammikuisena aamuna tiuhaan tahtiin.
“Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeesta, huomenta”, tervehtii hankekoordinaattori Jenni Venäläinen kotona olevia asukkaita.
Vastaanotto on lämmin, kun selviää mistä on kysymys. Pian yhtiön kolmen kerrostalon lämmitystä ohjataan entistä fiksummin. Langaton huoneistoanturi vain kaksipuoleisella teipillä seinään, ja reaaliaikainen mittausdata huoneiston lämpötilasta alkaa virrata alakertaan. Ennen asennusta Jenni Venäläinen ja HSY:n ilmastoinfon energia-asiantuntija Kirsi Sivonen varmistavat vielä, ettei lähellä ole mittaustuloksiin vaikuttavia lämmönlähteitä, pattereita tai jääkaappeja. Anturin näytöltä asukas itsekin voi seurata lämpötilaa ja asuntonsa ilmankosteutta.
Alakerran lämmönjakohuoneessa järjestelmävalmistaja Si-Tecno Oy:n asentaja Joona Heinänen poraa betoniseinään kaksi ruuvinreikää ja kiinnittää SiMAP-tukiaseman seinälle lähelle pistorasiaa.
“Tämä on yksinkertainen asentaa, piuhat vain kiinni tukiasemaan ja sähköpistoke seinään”, Heinänen kertoo.
Keskusyksikkö on muutamassa minuutissa lämmönjakohuoneen seinällä. Seuraavaksi Heinänen kytkee keskusyksikön lämmönjakohuoneen nykyiseen lämmönsäätimeen, joka ohjaa patteriverkostoon lähtevän veden lämpötilaa. Tähän saakka talojen lämmitystä on säädetty pelkästään ulkolämpötila-anturin lukemien perusteella. Kun SiMAP-keskusyksikköön kytketään virrat, alkaa järjestelmä säätää lämpötilaa entistä fiksummin, 16 asunnon lähettämien lämpötilatietojen pohjalta.
Lämmitys suurin energiasyöppö
Kerrostalojen energiankulutuksesta valtaosa, noin 70 prosenttia, kuluu lämmitykseen. Motivan arvion mukaan jopa kolmasosa energiankulutuksesta menee hukkaan, ja parhaimmillaan korjaustoimenpiteet voivat olla hyvinkin yksinkertaisia: lämpöverkoston säätö, tai säätökäyrän asetusarvon muutos.
Ylilämpö on yllättävän yleinen vaiva monissa taloissa. Upouusissakin kerrostaloissa lämmitystä säädetään usein pelkästään ulkolämpötila-anturin lukemien ja lämmityksen säätimeen ennalta ohjelmoidun säätökäyrän perusteella. Säätö on parhaimmillaankin karkea, sillä rakennuksen sisälämpötilaan vaikuttavat ulkolämpötilan lisäksi niin auringonpaiste, asukkaat itse kuin käytössä olevien sähkölaitteiden tuottama hukkalämpö.
Ilmastoviisaat taloyhtiön -hankkeen kokeiluun vuoden 2019 lopulla myyntiin tullut SiMAP Easy Control päätyi valmistajayrityksen ehdotuksesta. Vantaan kaupungin ympäristöasiantuntijana työskentelevä Venäläinen alkoi etsiä energiatehokkuudesta kiinnostunutta vantaalaisyhtiötä. Paatsamatie 4:stä löytyi kokeilunhalua. Myös yhtiötä isännöivä Realia seuraa kokeilua tarkalla silmällä. Energia-asiat ovat juuri nyt tapetilla suuren isännöitsijätoimiston muissakin kohteissa.
Si-Tecno Oy:n SiMAP-antureita on viimeisen kymmenen vuoden aikana asennettu kaikkiaan 1500 kerrostaloon, yhteensä noin 55 000 asuntoon. Osassa kohteista anturit pelkästään mittaavat, toisissa taloissa mittaustieto myös ohjaa lämmitystä. Juuri markkinoille tullut Easy Control-tuote on entistä pidemmälle tuotteistettu. 1800 euron hintainen peruspaketti sisältää 10 langatonta huoneanturia ja sekä lämmitystä ohjaavan keskusyksikön.
“Vastaavia järjestelmiä on markkinoilla, mutta ajattelimme että tämä sopii hyvin taloyhtiömaailmaan. Järjestelmä on kertainvestointi, eikä ylläpitokustannuksia ole”, Venäläinen pohtii.
Paatsamatien Easy Controlin käy asentamassa yrityksen oma asentaja, mutta työ onnistuu talon huoltomieheltä tai keneltä tahansa käsistään näppärältä. Lämpötila-anturien patterienkin pitäisi kestää 10 vuoden ajan.
Luvassa pienempi lämpölasku
Asennuksen työläin vaihe on lämpötila-anturien kiinnittäminen asuntoihin. Parin tunnin kierroksen jälkeen 16 asunnon seinällä on anturit, jotka raportoivat lämpötilatietonsa säännöllisin väliajoin lämmönjakohuoneeseen. Nyt Paatsamatien asukkaat voivat käydä odottamaan yhtiön kaukolämpölaskun pienentymistä. Järjestelmän pitäisi maksaa itsensä takaisin alle vuodessa. SiMAPin tuote-esite lupaa 8 prosentin säästöä lämmönkulutukseen.
“Lukema perustuu isojen kiinteistönomistajien raportoimiin säästöihin”, kertoo järjestelmän teknisestä tuesta vastaava Marko Lindberg.
Lopullinen säästö riippuu toki paljon taloyhtiöstä. Jos talon sisälämpötilat ovat aiemmin olleet turhan korkeita, ovat säästöprosentit helposti kaksinumeroisia. Uusinta tuotesukupolvea on asennettu vasta kourallinen, mutta ensipalaute asiakkailta on Lindbergin mukaan ollut positiivista. Toteutuneita säästöjä päästään laskemaan lämmityskauden päätyttyä.
Asukkaille järjestelmä näkyy seinälle ilmestyneen lämpömittarin lisäksi entistä tasaisempana lämpötilana. Villasukille ei pitäisi sisällä olla tarvetta pakkasen paukkuessakaan. Keväällä auringon alkaessa lämmittää tilanne on usein päinvastainen. Pelkästään ulkolämpötilan perusteella ohjattu lämmitys kuumentaa asuntoja turhaan. Uusi älykäs ohjaus osaa pienentää patteriverkoston syöttöä kevätauringon paisteessa, eikä liikaa lämpöä tarvitse tuulettaa harakoille.
Jenni Venäläinen kertoo, että Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen pilottitalojen sensorit ovat keränneet paljon dataa asuntojen olosuhteista. Hankkeen aluksi kuuteen helsinkiläis- ja vantaalaistaloyhtiöön asennettiin joukko lämpötilaa, ilmankosteutta ja CO2-pitoisuutta mittaavia langattomia sensoreita. Nyt niiden tuottama data on tarkoitus panna hyötykäyttöön. Lisää SiMAP-järjestelmän kaltaisia kokeiluja on tulossa. Sensoridataa voi hyödyntää niin lämmityksen ohjauksessa kuin lämmitysverkoston tasapainotuksessa.
Tutustu Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeeseen.
Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke vauhdittaa taloyhtiöiden digiloikkaa. Tavoitteena on saada asunto-osakeyhtiöt ja niiden asukkaat aktiiviseksi osaksi älykaupunkia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ilmastoviisaat taloyhtiöt kehittää yhteisiä toimintamalleja asuinkerrostalojen tiedon keräämiseen, jakamiseen ja omistajuuteen. Hanke myös pilotoi asuinkiinteistöjen IoT-sensoridatan hyödyntämistä kuudessa kerrostaloyhtiössä Helsingissä ja Vantaalla yhdessä asukkaiden kanssa. Vuoden 2020 loppuun kestävässä hankkeessa ovat mukana Helsingin ja Vantaan kaupungit, Forum Virium Helsinki, Green Building Council Finland ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY.
Kuva: Petja Partanen
Lisätietoja
Lasse Sariola
puh. +358 50 438 1552
lasse.sariola(at)forumvirium.fi
Tilaa uutiskirje
Älyratkaisuja kaupungeille, pilotteja yrityksille ja yhteistyömahdollisuuksia tutkimuslaitoksille – kerromme sinulle ensimmäisenä!