Tuore kyselytutkimus paljastaa ristiriidan Helsingin kantakaupungin kiinteistöissä: sään ääri-ilmiöt ovat jo arkipäivää toimijoille, mutta järjestelmällinen valmistautuminen muutoksiin on alkutekijöissään. Kiinteistönomistajat kaipaisivat tietoa muun muassa vakuutusten kattavuudesta ja ilmastotoimien taloudellisista vaikutuksista.
Ilmastonmuutoksella on monenlaisia vaikutuksia kiinteistöihin, mutta toistaiseksi sekä Helsingin kantakaupungin vuokralaiset että kiinteistönomistajat näyttävät tehneen hyvin vähän varautumistoimia. Tuoreen, suuntaa-antavan kyselyn perusteella vain murto-osa on arvioinut riskien taloudelliset vaikutukset saati varautunut muutoksiin. Tiedot selviävät kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingin koordinoiman SIRU-hankkeen kyselystä. Sen 22 vastaajaa edustavat kaikkiaan 375 kiinteistöä Uudenmaan alueella.
Epävarmuutta vakuutuksista, haittaa sateista ja kuumuudesta
Kyselyyn vastanneista Helsingin kantakaupungin kiinteistönomistajista 78 prosenttia on jo kokenut sään ääri-ilmiöiden kielteisiä vaikutuksia viimeisen viiden vuoden aikana.
“Rankkasateet ovat johtaneet vesivahinkoihin. Pitkittyneet hellejaksot aiheuttavat tukaluutta, joka haittaa työtä ja keskittymistä elo- ja syyskuussa. Ilmiö on uusi. Vanhaan kiinteistöön on vaikea ja kallista saada viilennystä. Sadevesiviemärit ja putket ovat rankkasateilla kovilla”, yksi vastaajista kirjoittaa.
Vastanneista kiinteistönomistajista 56 % tietää, että heidän vakuutuksensa kattaa luonnonilmiöt, mutta vain 17 % on arvioinut sen kattavan ilmastoriskit riittävillä korvaussummilla. Yli puolet (56 %) ei osaa arvioida vakuutusturvan riittävyyttä liiketoiminnan jatkuvuudelle, ja korkeiden omavastuiden vuoksi osaa vahingoista ei ole edes haettu korvattavaksi.
Suojelumääräykset ja resurssipula mutkistavat varautumista
Vastaajista sekä omistajat että vuokralaiset katsovat sopeutumisen rahoituksen ja toimenpiteiden kuuluvan kiinteistönomistajalle, mutta vain 6 % kiinteistönomistajista omaa erillisen kirjallisen sopeutumissuunnitelman. Useimmat organisaatiot sijoittavat itsensä varautumisvalmiudessaan vasta alkutaipaleelle (tasot 2–4 asteikolla 1–8). Se tarkoittaa, että asioita on mietitty yleisellä tasolla, muttei systemaattisesti.
Sopeutumista vaikeuttaa se, että keskustan kiinteistöistä moni on suojeltu kulttuurihistoriallinen rakennus. Omistajat painivat tiukkojen budjettien ja suojelumääräysten kanssa. Pitkittyneet helteet aiheuttavat tiloissa tukalaa kuumuutta, mutta vanhojen rakennusten varustaminen jäähdytyksellä on kallista ja teknisesti haastavaa.
Jotta alalla päästään huolesta tekoihin, Euroopan unionin rahoittama Sopeutuvat ja ilmastoresilientit yritykset ja kiinteistöt Uudellamaalla (SIRU) -hanke kehittää parhaillaan kiinteistöille sopivia riskiarviointitapoja. Kysely tehtiin, jotta hanketiimi saa kuvaa nykytilasta. Vastanneista kiinteistönomistajista suurin osa oli pieniä ja omisti yhden tai kaksi kiinteistöä.
Kuva: Marjaana Malkamäki | Helsinki Partners
Lisätietoa
Mirka Råberg
Projektipäällikkö
+358 50 430 1996
mirka.raberg@forumvirium.fi
