Forum Virium Helsinki vieraili Tampereen Imagine the metaverse -messuilla 11.–12.6.2024 kuulemassa, kuinka metaversen yleistyminen tulee vaikuttamaan kaupunkien arkeen.
Metaverse-käsite on alkujaan peräisin Neal Stephensonin science fiction -romaanista Snow Crash vuodelta 1992. Siinä metaverse kuvitellaan hypoteettisena internetin iteraationa, jossa universaaliin, mukaansatempaavaan virtuaalimaailmaan voidaan sukeltaa virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) kypärien avulla.
Tammikuussa 2022 Wired-lehden haastattelussa Second Life -pelin luoja Philip Rosedale kuvaili metaversea kolmiulotteisena internetinä. Metaverse-pelien, kuten Minecraft, Fortnite ja Roblox, olennaisia piirteitä ovat sosiaalinen vuorovaikutus kolmiulotteisessa virtuaalimaailmassa.
Metaverse tunnetaan siis ennen kaikkea pelimaailmasta, mutta virtuaalilasien yleistyessä sen uskotaan luikertelevan kaikkeen digitaaliseen vuorovaikutukseen viihteestä viestintään, liikenteen ohjauksesta ostosten tekoon ja markkinoinnista matkailuun.
“Metaverse kuulostaa paikalta, jonne teinit kokoontuvat avatar-hahmoina viettämään vapaa-aikaa – ja sitäkin se on. Mutta myös paljon isompi mullistus, seuraava digitalisaation vaihe”, toteaa aiemmin Zoanilla, nykyisin Younite-AI:lla työskentelevä Laura Olin kolumnissaan.
Kuinka metaverse sitten tulee näkymään kaupunkien arjessa? Tähän kysymykseen etsimme vastauksia Tampereella ensimmäistä kertaa järjestettäviltä Imagine the metaverse -älykaupunkimessuilta.
1. Kansalaisten osallistaminen ja vuorovaikutus
Messuilla kuultiin Tampereen tuoreesta EU-hanke x-Citesta, jonka tarkoituksena on kehittää yhdessä eurooppalaisten kaupunkien metaversea, eli citiversea. Miksi sitten citiverse eikä cityverse? Tällä halutaan viitata kaupunkilaisten (citi-zens) osallistamiseen. Tampereen edustajat mainitsivat useaan otteeseen ihmiskeskeisen ja inklusiivisen lähetymistavan suunnittelunsa kärkenä.
Albert Engels Rotterdamin kaupungilta kuvasi esityksessään citiversea kolmiulotteisella kaaviolla. Siinä missä perinteinen kaupunki on ollut fyysisen ja sosiaalisen todellisuuden yhdistelmä ja kaupungin digikaksonen fyysisen ja digitaalisen todellisuuden liito, olisi citiverse puolestaan digitaalisen ja sosiaalisen todellisuuden synteesi, joka kokoaa yhteen uudet teknologiat ja sovellukset, kuten tekoälyn ja virtuaaliteknologiat, lohkoketjut ja internetin kolmannen kehitysvaiheen, Web 3.0:n, sosiaalisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi digimaailmassa.
2. Liikenne
Pisimmällä metaversen kehityksessä kaupungit – etenkin Helsinki ja Tampere – ovat älyliilkenteen saralla. Mobility-aiheiset puheenvuorot tuntuivat myös herättäneen eniten kiinnostusta messuyleisössä.
Markku Kivinen VTT:ltä puhui erityisesti teollisuuden murroksesta ja haasteista. Jatkossa yksi ihminen voi operoida useampia laitteita etänä mistä vain, tehdä töitä useammille työnantajille, saada tilannekuvaan apua tekoälystä ja olla tiiviimmässä vuorovaikutuksessa työyhteisön kanssa, siinä missä nykyinen tehdastyö saattaa olla monotonista, paikkasidonnaista vuorotyötä. Sama etäohjauksen yleistyminen tulee koskemaan myös julkista liikennettä.
Etäohjaus perustuu siihen, että reaaliaikaista dataa kerätään sensoreilla liikenteestä ja ympäristöstä tekoälyn prosessoitavaksi, joka suosittelee toimenpiteitä tilannetietoisuuteen (situational awareness) perustuen. Liikenteessä tätä on testattu liikkumisen digitaalisten kaksosten avulla. Tekoälyä voidaan hyödyntää myös työntekijöiden osaamisen ja vahvuuksien analysointiin ja sopivien, toisiaan täydentävien tiimien muodostukseen.
Mika Rytkönen Remotedilta puolestaan totesi, että julkisen liikenteen menoista jopa 50 prosenttia tulee kuljettajien palkoista. Autonomisuuden lisääminen on siis parhaita keinoja myös kulujen pienentämiseen. Julkisen liikenteen lisääminen vapauttaisi kaupungeista tilaa esimerkiksi kaupunkilaisten virkistyskäyttöön ja kaupunkiluonnolle, kun katutilaa ei tarvitsisi varata yhtä paljon autoille ja parkkipaikoille.
Skodan edustaja painotti autonomisen liikennöinnin merkitystä liikenneturvallisuuden edistämisessä. Raitiovaunujen sensorit havaitsevat vastaantulevan liikenteen varmemmin kuin ihminen.
3. Kulttuuri ja matkailu
Metaversen hyödyistä kulttuurialalla ja matkailussa kuultiin Istanbulin ja Tampereen kaupunkien edustajia.
Leyla Arsan kertoi, kuinka AR/VR-kerroksia voidaan hyödyntää matkanähtävyyksien yhteydessä opastamassa, lisäämässä kulttuurienvälistä ymmärrystä ja havainnollistamassa historiaa. Immersiivisillä virtuaaliopastuksilla voidaan myös vähentää massakohteiden ruuhkia tai tarjota liikuntarajoitteisille keino päästä kohteeseen virtuaalisesti.
Tampereella puolestaan tullaan pilotoimaan uusia tapoja tuoda museoiden ja taidegallerioiden historialliset ja taide-elämykset kaduille kaiken kansan pariin virtuaalilaseja, lisättyä ja virtuaalitodellisuutta hyödyntäen.
4. Tarinankerronta
Kalifornialainen elämysssuunnittelukonsultti ja maailman ensimmäisen virtuaalisen sitcomin luoja Eve Weston painotti kiinnostavassa keynote-puheessaan sitä, kuinka teknologiaosaajien lisäksi metaversessa tullaan aina tarvitsemaan tarinankertojia ja käsikirjoittajia, jotka miettivät elämyksiä ja sosiaalisia kohtaamisia hyvin monista eri näkökulmista. Humanistiset tieteet, taiteet ja luovuus tulevat siis olemaan entistä suuremmassa roolissa metaversen suunnittelussa.
Metaverse-sisältöjä tulee miettiä hänen mukaansa pitkällä tähtäimellä ja tietoisena siitä, minkälaisia elämyksiä haluamme käyttäjissä herättää. “Metaverse ei ole vielä syntynyt. Se on vain idea, josta tulee sellainen, jollaiseksi sen haluamme tehdä”, Weston sanoi.
5. Tapahtumat
Los Angelesin kaupungin edustajat Susana Reyes ja Miguel Sangalang yhdessä Los Angelesin metron edustajan Heather Repenningin kanssa pohtivat ennen kaikkea metaversea vuoden 2028 olympialaisten järjestämisen näkökulmasta.
He totesivat metaversen tarjoavan parhaimmillaan inklusiivisen mahdollisuuden saada eri kulttuureista ja kielitaustoista tulevat, eri-ikäiset sekä liikuntarajoitteiset kaupunkilaiset yhteiskehittämään tapahtumaa ja osallistumaan siihen kielimuurista ja muista haasteista välittämättä.
Reyes totesi Los Angelesin vuoden 2028 olympialaisten tarvitsevan innovaatioita katsojakapasiteetin hallitsemiseksi ilman uusien tilojen rakentamista. Sangalang lisäsi metaversen voivan toimia siltana, joka yhdistää kaupungin erilaiset ja monimuotoiset yhteisöt.
Kuvat: Ruska Tapiovaara
Tilaa uutiskirje – älykaupunkiuutiset suoraan sähköpostiisi!
Haluatko pysyä ajan tasalla tulevaisuuden kaupunkiratkaisuista ja saada ensimmäisenä tiedon avautuvista kokeiluhauista ja innovaatiokilpailuista? Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirjeemme!