Kesäkuussa päättyneen Käyttäjälähtöiset palvelumallit ikäihmisten palveluissa (KÄPI)-projektin tavoitteena oli edistää ikääntyneiden itsenäistä asumista kotona ja löytää keinoja heidän hyvinvointinsa tueksi. Kehittämiskohteina olivat erityisesti palveluohjaus ja henkilökohtainen budjetti. Yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kanssa toteutetun pilotin päämääränä oli edistää ikäihmisten valinnan vapautta ja tukea sitä, että he voivat saada tarvitsemansa palvelut mielekkäällä tavalla.
Pilotoinnin kohderyhmiksi valittiin omaishoitoperheet, kotihoidon tukipalvelujen asiakkaat ja joukko kotihoidon muita asiakkaita Kallion ja Alppilan alueelta. Kaiken kaikkiaan palveluohjauksen kokeilussa oli mukana yhteensä 39 ikääntynyttä. Projektissa kartoitettiin myös muiden kuin nykyisten asiakkaiden tarpeita, odotuksia ja toiveita tulevaisuuden palveluista. Opit koottiin Käyttäjätiedosta suosituksiin -raporttiin, jonka pohjana toimivat muun muassa ikääntyneille järjestetyt Ideakahvilat.
Palveluohjaus asiakastyön tukena
Palveluohjausta asiakastyön menetelmänä kehitettiin projektissa sellaiseksi, että ikääntynyt voi osallistua palvelujensa suunnitteluun entistäkin paremmin. Asiakkaat olivat mukana palvelutarpeiden arvioinnissa ja tekemässä päätöksiä hankittavista palveluista. Apuna tarpeiden ja elämäntilanteen kartoituksessa käytettiin projektissa kehitettyjä Minun arkeni ja Meidän arkemme -tehtäväkirjoja, jotka auttoivat ikääntyneitä tunnustamaan niin arjen haasteita kuin henkilökohtaisia voimavarojakin.
Käytännössä palveluohjauksen toteutti kaksi projektiin palkattua palveluohjaajaa, jotka tekivät keskimäärin kolmesta neljään kotikäyntiä kunkin asiakaan luona. Keveimmillään palveluohjaus oli asiakkaan neuvontaa esimerkiksi apuvälineisiin tai hakulomakkeisiin liittyen. Jossain tapauksissa palveluohjaus oli monitahoista rinnalla kulkemista ja arjen järjestelyissä auttamista.
Henkilökohtainen budjetti hankintojen perustana
Projektissa testattiin henkilökohtaista budjettia kotihoidon asiakkaiden kanssa ensimmäistä kertaa Suomessa. Henkilökohtainen budjetti tarkoittaa asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin perusteella määriteltyä rahasummaa, joka kuluu henkilön hoidon ja palvelujen kustannuksiin joka tapauksessa. Ajatuksena on, että kun resurssit käytetään sellaiseen tukeen ja apuun, joita asiakas on itse ollut mukana määrittelemässä, palvelut kohdistuvat paremmin. Lisäksi päätäntävalta omiin palveluihin vahvistaa asiakkaan oman elämän hallintaa.
Henkilökohtaisten budjettien määrittelyssä vertailukohdaksi otettiin asiakkaiden nykyisten palvelujen kustannukset. Ikääntyneet määrittelivät palveluohjaajan kanssa keskustellen avun ja tuen tarpeet, joiden pohjalta tehtiin hankinnat henkilökohtaisen budjetin raameissa. Esimerkiksi eräälle asiakkaalle hankittiin fysioterapiaa toimintakyvyn ylläpitämiseen ja hänen puolisolleen ravintoneuvontaa.
Henkilökohtaisen budjetin osuudella hankittujen palvelujen kustannukset olivat keskimäärin 1.100 euroa asiakasta kohti. Pääsääntöisesti rahaa käytettiin maltillisemmin kuin perinteisellä tavalla toteutetussa palvelujen hankinnoissa.
Kolmas sektori ja vapaaehtoiset tiiviisti mukana
Apua ja tukea palveluohjauksen asiakkaiden esiin tuomiin tarpeisiin hankittiin myös kolmannen sektorin tarjonnasta ja lisäksi hyödynnettiin vapaaehtoistyöntekijöitä. Yhteistyötä tehtiin erityisesti Diakonissalaitoksen Seniori-Vamos -projektin ja Kinaporin palvelukeskuksen kanssa. Näiden tahojen kanssa kehitettiin myös uudenlaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja.
Esimerkiksi Kinaporin vapaehtoiset ”saattajat” hakivat ikääntyneitä tutustumaan palvelukeskuksen toimintaan ja toimivat samalla heidän tuutoreinaan. Sekä kotihoidon asiakkaat että Kinaporin palvelukeskuksen vapaaehtoiset ovat olleet innostuneita tästä uudesta yhteistyön muodosta. Yksityisiltä yrityksiltä hankittiin puolestaan muun muassa ikkunanpesua, siivousta ja jalkahoitoa.
Rohkaisevia tuloksia
Projektin henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilussa saatiin rohkaisevia tuloksia palvelukokonaisuuden räätälöinnistä ikääntyneen yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Henkilökohtaisen budjetin käyttöönottaminen palvelujen järjestämisen muotona vaatii toki edelleen jatkokehittämistä, mutta KÄPI-projektista saatujen tulosten myötä kehitystyölle on olemassa jo selkeitä suuntaviivoja.
Osallistavat yhteissuunnittelun menetelmät koettiin erityisen hyväksi työkaluksi ikääntyneiden omien ajatuksien esille nostamiseksi. Menetelmät voi nähdä hyödyntämiskelpoisiksi myös muussa sosiaali- ja terveysviraston kehittämistyössä ja erityisesti niissä tilanteissa, joissa etsitään keinoja lisätä vuorovaikutusta asiantuntijoiden ja palvelujen käyttäjien välillä.
Vaikka KÄPI-projekti päättyikin kesäkuussa, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto jatkaa omalta osaltaan kokeilua vuoden 2014 loppuun. Myös Forum Virium Helsingin projektipäälliköt Annukka Rautopuro ja Kaisa Ruotsalainen ovat tyytyväisiä projektin tuloksiin: ”On ollut mielenkiintoista työskennellä tärkeän aiheen parissa ja tutkia asiakaslähtöisyyden lisäämiseen pyrkiviä toimintatapoja sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Erityisen ilahduttavaa koko projektin ajan oli ikääntyneiden oma aktiivisuus kehittämistyössä!”
Lue projektin raportit:
Projektin loppuraportti
Hankintakäsikirja
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö, kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatio
KÄPI-projekti oli osa laajempaa Käyttäjälähtöisiä palveluinnovaatioita hyvinvointisektorille – ennakoivat ja osallistavat toimintamallit julkisissa hankinnoissa -projektikokonaisuutta, jota koordinoi Culminatum Innovation Oy Ltd. Muita osaprojekteja toteuttivat Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus sekä Lappeenrannan Teknillinen yliopisto. Projektikokonaisuutta rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto EAKR.