Projektiesittely ---

BIOTOPE – Avoimia standardeja esineiden internetille

Artikkelikuva: Projektiesittely

bIoTope-hankkeessa luotiin avoin ekosysteemi IoT-ratkaisuille. Suomessa hanke keskittyi sähköautojen älykkään latausinfran ekosysteemin kehittämiseen, standardointiin ja bisnesmallien luontiin.

Tiivistelmä

bIoTope-hanke rakensi alustan, jonka avulla yritysten oli mahdollista luoda helposti uusia esineiden internetin järjestelmiä. Helsingissä alustaa pilotoitiin sähköautojen parkki- ja latausratkaisulla. Helsingissä luotiin ratkaisu, jolla sähköauton lataaminen ja parkkipaikkojen varaaminen sekä niiden maksamisen onnistuu yhdestä mobiilisovelluksesta, ilman rekisteröitymisiä ja tilin perustamista. Tältä sivulta löytyvät ratkaisun data, teknologia ja liiketoimintamallit. Ne ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä – kehitä kaupunkiasi tai perusta bisnes!

Kesto, partnerit ja rahoitus

  • Projekti toteutettiin kymmenessä eri maassa. Esimerkiksi Lyonissa testattiin turvallisia koulumatkoja, Brysselissä vesitaksia ja Pietarissa jätehuollon ratkaisuja.
  • Vuosina 2016–2019 toteutetun hankkeen budjetti oli reilut yhdeksän miljoonaa euroa ja sen rahoitti Euroopan Unionin Horizon2020-puiteohjelma.
  • Projektin toteuttivat Forum Virium Helsinki ja Aalto-yliopisto. Yrityksistä BMW ja Parkkisähkö olivat merkittävässä roolissa.

Projektin tavoite

Visiossamme asiakkaalla ei tarvitsisi olla asiakassuhdetta jokaisen latauspalveluiden tarjoajan kanssa, vaan hän voisi ladata kaikissa toimipaikoissa riippumatta tarjoajasta. Halusimme testata ekosysteemiä, joka mahdollistaisi lataus- ja parkkipaikkojen varaamisen ja niiden maksamisen yhdestä mobiilisovelluksesta, ilman rekisteröitymisiä ja tilin perustamisia. Pilotti onnistui ja dokumentoitu teknologia mahdollistaa nyt alustan lataus- ja parkkipaikkojen sekä niihin liittyvien palveluiden julkaisemiselle.

sahkoauton_latauspiste

Forum Virium Helsingin rooli

bIoTopessa pilotoitiin useita eri käyttötapauksia. Helsingin pilotin ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin yhdistämään kiinteistöautomatiikka älyautoon (kontekstitietoinen esilämmitys käyttötapauksena). Seuraavassa vaiheessa siirryttiin sähköautojen maailmaan. Tavoitteena oli selvittää erilaisia ratkaisuja, jotka voisivat tarjota vaihtoehdon siiloutuneille sähköauton lataus markkinoille.

Projektin tulokset, opit ja niiden hyödyntäminen

Helsingin pilotin kohokohta oli kaupungin parkkipaikkapalveluiden ja Parkkisähkö-yrityksen latauspisteiden onnistunut integroiminen bIoTope:n alustaan. Parkki- ja latauspalvelut ovat sähköautojen osalta vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä: sähköautojen latautuessa auto on myös käytännössä parkissa. Tämä luo aivan uudenlaisia käyttötapauksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tämän lisäksi kehitettiin yksityisten ja taajama-alueiden parkkipaikkojen julkaisemiseen yksinkertainen selainpohjainen käyttöliittymä.

bIoTopen vision mukaan hyötyjä järjestelmästä on parkki- ja lataustoimialan kaikille toimijoille. Valmiilla liiketoimintamalleilla ja dokumentoiduilla teknologioilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on toimivaksi konseptoitu pohja ja kehys, jonka päälle rakentaa datavetoista liiketoimintaa. Avoin data – varsinkin katuihin ja parkkialueisiin liittyvissä toimialoissa – on tulevaisuutta. Kyky hyödyntää näitä voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti on tärkeää.

Kaupungin näkökulmasta parkki- ja latausinfrastruktuurin ja palvelukonseptien kehitys on elintärkeää. Datan avaaminen ja yritysten kannustaminen (esimerkiksi tarjouskilpailuilla) monipuolistaa markkinoita ja luo innovaation ohella parempaa infrastruktuuria. Varsinkin sähköautoihin liittyvä infrastruktuuri on autojen myynnin osalta suuri pullonkaula. Innovaatioita tukiessa datan avaaminen on avainasemassa. Ensimmäistä kertaa tietovarastoja kuten Parkkihubi ja Park&Ride käytettiin johonkin mihin niitä ei oltu alun perin suunniteltu. Avoin data voi johtaa kaikenlaisiin lopputuloksiin, joita ei pysty etukäteen kuvittelemaan.

Suurille ja vakiintuneille yrityksille bIoTope tarjoaa mahdollisuuden ylimääräisille tulo- ja asiakasvirroille. Datan avaaminen tai myyminen ja esimerkiksi latausasemien julkaiseminen kolmannen osapuolen alustoilla avaa ovia uusille datavetoisille liiketoimintamahdollisuuksille. Liiketoimintamallit (lueteltuna myöhemmin) tarjoavat kaksi erilaista lähestymistapaa kahdella erilaisella sitoutusmistasolla. Vähiten vaativassa skenaariossa bIoTope-teknologioiden käyttö ei edellytä yritykseltä resursseja ollenkaan mutta tarjoaa ylimääräisiä tulovirtoja ja dataa, jota analysoimalla yrityksellä on mahdollisuus kehittää vanhaa tai luoda uutta liiketoimintaa.

Data, softa ja koodi

O-DF (Open Data Format) ja O-MI (Open Messaging Interface) standardit on kehitetty edesauttamaan yhteentoiimvuutta IoT laitteiden ja systeemien välillä. O-MI määrittelee viestinnän parametrit ja O-DF sisällön.

bIoTopen harjoitussivulla löydät linkit videoille, joilla annetaan yleiskatsaus bIoTope-teknologioihin ja neuvot niiden käyttöönottoon. Sivulta löytyy muun muassa ohjeet kuinka rakentaa O-MI / O-DF wrapper ulkopuolisille datalähteille, kuinka luoda palvelukatalogi markkinapaikalle ja kuinka rakentaa liitin datan visualisoinnille käyttäen yleisimpiä välineitä (esim. Grafana).

Teknologioiden dokumentaatio löytyy GitHub-tietovarastosta. Kaikki tärkeimmät palikat tietosuojakomponenteista turvallisuusmoduuleihin löytyvät sivulta (lukuun ottamatta dokumentaatiota yksityisten parkkipaikkojen käyttötapauksesta, jonka linkit löytyvät seuraavasta kappaleesta). Myös tältä sivulta löytyvät linkit kuvauksineen.

Koodi ulkopuolisten parkki-tietovarantojen integroimiseen O-MI -järjestelmään ja selainpohjaisen käyttöliittymän pystyttämiseen yksityisten parkkipaikkojen julkaisemiseen löytyy osoitteista: https://github.com/abpopasoft/parkki ja https://github.com/abpopasoft/rfront 

Liiketoimintamallit

FaaS Function as a Service

FaaS liiketoimintamalli perustuu palvelimettoman arkkitehtuurin konseptiin. Se on suhteellisen uusi käsite ohjelmistokehityksessä.

Palvelimettoman konseptin anti ohjelmistokehittäjän näkökulmasta on mahdollisuus luoda tiettyä logiikkaa noudattavia funktioita ilman tarvetta luoda, ylläpitää ja skaalata palvelininfrastruktuuria. FaaS on olennaisesti tapahtumapohjainen malli: määritelty koodi ajetaan tietyn tapahtuman koittaessa. Helsinki-pilotissa tällainen tapahtuma oli esimerkiksi uuden datan vastaanottaminen.

Kaikki potentiaaliset palveluntarjoajat eivät halua täysin integroitua ulkopuoliseen ekosysteemiin (katso PaaS-malli). Avaamalla tarvittavat rajapinnat datan- ja palveluntarjoajat saavat uusia mahdollisuuksia datan hyödyntämiseen, kuten myyntiin ja mainostamiseen.

Pohjimmiltaan FaaS voidaan nähdä tarjoavan uusia myyntikanavia toimijoille, joilla on jo valmiit palvelut ja alustat.

bIoTope-projektissa parkkipalvelut (Parkkihubi ja Park&Ride) integroitiin ekosysteemiin FaaS-mallia noudattaen.

PaaS Platform as a Service

PaaS liiketoimintamallissa yritys tai kolmas osapuoli ylläpitää kaikkea tarpeellista laitteistoa ja ohjelmistoa, jota asiakas tarvitsee kehittääkseen uusia applikaatioita. 

Helsingin käyttötapauksessa Parkkisähkö loi, isännöi ja ylläpiti O-MI palvelinta ja integroi sen bIoTope-ekosysteemiin tarjoten kaikki tarpeelliset rajapinnat (API), joilla kääntää ja julkaista asiakasdata palvelimille. Tämä mahdollisti myös jatkokehittämisen ja potentiaalisesti uusien palveluiden luomisen ulkopuolisille toimijoille.

Mallissa jokainen voi pystyttää O-MI palvelimen ja ajaa pienempiä alaohjelmia hoitamaan esimerkiksi ekosysteemin eri osilta tulevia luku- ja kirjoituspyyntöjä. Saadessaan pyynnön, O-MI “node” siirtää sen sille kuuluvalle agentille, joka suorittaa tarvittavan käskyn.

Helsingin pilotissa Parkkisähkön latauspisteiden integroiminen järjestelmään noudattaa PaaS-mallin arkkitehtuuria.

Julkaisut ja oppaat

Medianäkyvyys

YLE 6.9.2018 Joko nyt sähköautoilu arkistuu?

Kauppalehti 11.9.2018 Airbnb-tyylinen malli voisi ratkaista sähköautojen latausongelman

Tekniikan Maailma 21.5.2019 Sähköautoilijoiden märkä uni tarvitsee enää sovelluskehittäjän

Tekniikka & Talous 21.5.2019 Loppuuko sähköautoilijoita riivaava latausnappirumba lopultakin?

Lisätietoa:

Kuva

Timo Ruohomäki

#IoT #data
puh. +358 40 661 5500
timo.ruohomaki(at)forumvirium.fi