Sohjoa Baltic tuotti tietoa automatisoidun joukkoliikenteen mahdollisuuksista. Tutkimuksilla ja piloteilla autetaan kaupunkisuunnittelijoita, päättäjiä ja kaupunkilaisia valmistautumaan liikenteen digitalisaation luomiin muutoksiin.
Tavoite
Projektin tavoitteena oli kokeilla kuinka automaattisen joukkoliikenteen ajoneuvotekniikka toimii normaalissa kaupunkiympäristössä ja millaisia lainsäädäntöön tai muuhun toimintaympäristöön liittyviä kysymyksiä kokeilussa tulee esille. Tavoitteena oli selvittää minkä tasoisia palveluita voidaan tuottaa tällä hetkellä ja millaisia mahdollisuuksia teknologia tarjoaa tulevaisuudessa. Kokeiluilla pyritään edistämään joukkoliikenteen palvelutason kehittymistä ja helpottamaan ympäristöystävälliseen joukkoliikenteeseen siirtymistä.
Todellisessa ympäristössä suoritettujen kokeilujen tarkoituksena oli nähdä millaisia haasteita uusi palvelu asettaa rakennetulle kaupunkiympäristölle ja kuinka kokeilussa vaadittaviin liikennejärjestelyihin suhtaudutaan. Lisäksi hanke selvitti kuinka matkustajat suhtautuvat uuteen palvelumuotoon. Kirjallisella tutkimuksella tavoiteltiin nykytilan kattavaa kuvausta, projektin kokeiluissa saadun tiedon hyödyntämistä ja oppien levittämistä sidosryhmien käyttöön.
Kesto, partnerit ja rahoitus
Projektin pääasiallinen rahoittaja oli Interreg Baltic Sea Region. Kokonaisbudjetti oli 3,7 M€, josta Forum Viriumin osuus oli 312 000 euroa. Projektin kesto oli 1. lokakuuta 2017 – 30. syyskuuta 2020. Forum Virium toimi tutkimusosan työpaketin (WP2) vetäjänä, koko projektin koordinaattorina toimi Metropolia ammattikorkeakoulu.
Projektipartnerit
Metropolia ammattikorkeakoulu
Forum Virium Helsinki
Traficom
FLOU solutions Oy
Tallinn University of Technology
Tallinn Transport Department
Chalmers University of Technology, Sweden
Zemgale Planning Region, Latvia
Institute for Climate Protection, Energy and Mobility, IKEM, Germany
City of Gdansk
Municipality of Kongsberg, Norway
Municipality of Vejle, Denmark
Hankkeen keskeiset saavutukset
Projektissa onnistuttiin kokeilemaan itseohjautuvia minibusseja seuraavissa kohteissa: Kongsberg, Helsinki, Tallinna, Gdansk, Jelgava ja Aizkraukle. Kokeilut tuottivat käytännön oppeja kuinka uudella teknologialla toteutettua liikennepalvelua kannattaa ottaa käyttöön. Kokeilut auttavat seuraavia mahdollisia pilottikohteita, kaupunkien kehittäjiä ja palveluntarjoajia ennakoimaan, millaisiin vaatimuksiin ja esteisiin tulee varautua kun tuotetaan tällaista uutta liikennemuotoa kaupunkitilaan.
Käytännön opit julkaistiin viiden julkaisun sarjana. Julkaisut antavat käytännön ohjeita itseohjautuvan joukkoliikenteen hankintaan ja vaatimusmäärittelyyn. Itämeren alueen valtioiden ja Euroopan lainsäädäntöä vertailtiin, palveluiden yleistymistä haittaavia löydöksiä tuotiin esille ja lisäksi luotiin tiekartta esteiden poistamiselle. Julkaisuissa otetaan myös kantaa käyttökohteisiin, joihin teknologiaa kannattaa ensin soveltaa, sekä mm. yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin pilottikohteissa. Projektin tuloksia on hyödynnetty myös muutamissa muissa tieteellisissä julkaisuissa.
Pilottien matkustajille tehtiin kysely neljässä kohteessa, jotka tuottivat yhteensä 837 vastausta. Kokonaisuutena palvelun mahdollisuudet nähtiin hyvinä, suurin osa vastaajista piti itseohjaavaa bussia turvallisena ja positiivisena kokemuksena.
Vuosaaren asuinalue, Helsingissä, oli yksi projektin pilotointikohteista. Projekti vahvisti Helsingin roolia älyliikenteen edelläkävijänä ja itseohjaavan joukkoliikenteen testialustana, sekä tutustutti suuren joukon helsinkiläisiä uuteen liikennemuotoon. Vuosaaren pilotti oli vaatimustasoltaan jälleen yksi askel eteenpäin teknologian soveltamisessa. Vuosaaren tiivis kaupunkirakenne ja reitti, jossa liikkui paljon muita erilaisilla tavoilla liikkujia, oli huomattavasti vilkkaampi kuin aiempien vuosien pilotit.
Projekti tuotti runsaasti tietoa Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun liikenteen liikennejärjestemäsuunnittelun käyttöön, jotta voidaan varautua hyvissä ajoin tulevaisuuden muutoksiin ja mahdollisuuksiin. Projekti havainnollisti millaisia hyötyjä itseohjautuva teknologia voi tuottaa Helsingin joukkoliikenteen palvelutasolle.
Kokonaisuutena projekti tukee Helsingin älyliikenteen strategiaa ja ympäristötavoitteita.
Simulaatio siitä kuinka joukkoliikenteen hyvän palvelutason alue voisi laajentua itseohjautuvalla teknologialla.
Simulaatio kuvaa miten nykyisen joukkoliikenteen palvelutaso voi muuttua itseohjaavien minibussien avulla, jos minibussien matkanopeus on 20 km/h ja niitä kulkee 10 min vuorovälein. Tummanvihreällä alueella palvelutaso on hyvä ja keskimääräinen matka-aika on tällä hetkellä alle 30 min. Vaalean vihreä kuvaa kuinka paljon hyvän palvelutason alue voi laajentua itseohjaavien minibussien avulla. Lähde: Sohjoa Baltic User experience and impact on public transport
