Projektiesittely ---

IoT-NGIN – Seuraavan sukupolven IoT osana seuraavan sukupolven internetiä

Artikkelikuva: Projektiesittely

Esineiden internet (IoT) on tunnetusti nimetty yhdeksi seuraavan sukupolven suurista konsepteista, jotka tukevat yhteiskunnallista muutosta ja taloudellista kasvua. EU-rahoitteinen IoT-NGIN-hanke tarttui tähän tilaisuuteen esittelemällä uudenlaisia tutkimus- ja innovaatiokonsepteja vakiinnuttaakseen asemansa seuraavan sukupolven IoT:n veturina.

Kumppanit

IoT-NGIN-hanke oli ranskalaisen Capgeminin johtama konsortio, jonka muodostivat 19 kumppania kahdeksasta Euroopan maasta (Ranska, Italia, Saksa, Espanja, Kreikka, Luxemburg, Suomi ja Kypros).


Tavoite

Esineiden internet (IoT) on yksi seuraavan sukupolven suurista yhteiskunnallista muutosta ja taloudellista kasvua tukevista konsepteista ja yksi ICT-alan nopeimmin kasvavista segmenteistä. Sen erityishaasteena on olemassa olevien teknologisten vahvuuksien hyödyntäminen Euroopan teollisuutta ja arvoja ylläpitävien ratkaisujen kehittämiseksi.

IoT-NGIN-hanke tarttui tähän haasteeseen esittelemällä uudenlaisia tutkimus- ja innovaatiokonsepteja vakiinnuttaakseen asemansa ”IoT-veturina”, joka siivittää seuraavan sukupolven IoT-teknologiaa osana Euroopan seuraavan sukupolven internetiä.

IoT-NGIN paljasti ensinnäkin malleihin perustuvan meta-arkkitehtuurin, joka kattaa kehittyvät, perinteiset ja tulevat IoT-arkkitehtuurit.

Toiseksi se optimoi IoT/M2M ja 5G/MCM -viestintää käyttämällä muun muassa sisäänrakennetulla tietoturvalla varustettuja mikropalveluita reunapilven laajentamiseksi.

Kolmanneksi se mahdollisti käyttäjille ja autonomisille IoT-järjestelmille yksityisyyttä suojaavan (Federated) ML- ja älykkyyttä toimintaympäristöön sekä AR-tuen ihmisille.

IoT-NGIN-hankkeessa edistettiin tutkimuksen kautta myös hajautetun IoT-teknologian kyberturvallisuutta ja tietosuojaa esimerkiksi käyttämällä itsehallittavia identiteettejä ja DLT lohkoketju -teknologiaa metatason digitaalisen kaksosen toteuttamiseksi.

IoT-NGIN-hanketta pilotoitiin yli 30 erityyppisellä heterogeenisella IoT-laitteella pienistä IoT-sensoreista älykkäisiin autonomisiin linja-autoihin, drone-lennokkeihin ja robotteihin. Pilotteja suoritettiin yhdessä arvostetuimmista IoT/5G-laboratorioista (OneLab) ja viidessä Living Labissa: Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupungin Living Labissa, Kreikan Smart Agriculture Living Labissa, Barcelonassa Boschin ja Helsingissä sijaitsevissa ABB:n teollisuus 4.0 -tiloissa sekä älykkääseen energiaan keskittyvässä hybridikenttälaboratoriossa, joka toi yhteen Ternin kaupungin Italiassa ja Aachenissa sijaitsevan Ericsson GmbH:n Eurolabin.

Kumppaneiden omien tulosten hyödyntämissuunnitelmien lisäksi IoT-NGIN-hankkeen tavoitteena oli maksimoida tulosten vaikuttavuus ja kestävyys viestimällä tuloksista allianssien, klusterien, standardisointiorganisaatioiden ja digitaalisten innovaatiokeskittymien kuten FIWARE:n, BDVA:n ja AIOTI:n kautta. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi tarjota siinä kehitettyjä ohjelmistoja avoimena lähdekoodina ja järjestää avoimia hakuja FGPA- ja ASIC-mikropiirien ja IoT-sovellusten kehittäjille.

Seuraa hanketta:
Hankkeen verkkosivut https://iot-ngin.eu/
Twitter https://twitter.com/IotNgin
LinkedIn https://www.linkedin.com/company/iot-ngin/
Facebook https://m.facebook.com/IotNgin/
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=DEZQi9lMzRM


Forum Virium Helsingin rooli

Forum Virium Helsinki oli vetovastuussa Living Labien -piloteista ja ulkoisen tuen antamisesta viidessä IoT-NGIN-hankkeen Living Labissa (Helsinki/Tallinna, Barcelona, Peloponnesos, Paglia, Helsinki). Se johti lisäksi IoT-NGIN-hankkeen pilotointia soveltamalla ja pilotoimalla älykaupunkeihin liittyviä käyttötapauksia hankkeen pilotissa (Human-Centred Twin Smart Cities Living Lab).

Näiden FinEst Twins -innovaatioalustalle rakennettujen ja Jätkäsaari Mobility Labissa toteutettujen kolmen käyttötapauksen aiheina olivat liikennevirran ja pysäköinnin ennakointi, joukkojenhallinta sekä sosiaalisiin verkostoihin perustuvat yhteiskäyttöratkaisut. Forum Virium käytti hankkeen tuloksia myös muiden älykaupunkipalveluidensa laajentamiseen, ja sen tavoitteena on maksimoida liiketoiminnan arvo ja mahdollisuudet.

Hyödyt Helsingille

IoT-NGIN-hanke tuki Helsingin ekosysteemin rakentamista kohti seuraavan sukupolven IoT:tä osana seuraavan sukupolven internetiä. IoT-NGIN-hankkeen tavoitteena oli raivata tie seuraavan sukupolven IoT:lle skaalautuvuuden, avoimuuden ja tietoturvan kautta ja tukemalla kaupallistamista. Nämä neljä IoT-NGIN-hankkeen avainsanaa on selitetty alla:

  • Skaalautuvuus: Olemme integraation sijasta valinneet IoT-NGIN-hankkeessa lähestymistavaksi sisäänrakennetun tietoturvan ja luottamusverkoston, jolloin siiloutuneet IoT-alustat pysyvät sisäisesti ehjinä ja data pysyy paikallisena. Tarjosimme (itsenäisen) 5G-verkon optimointia IoT:lle ja turvallisen alustan edge cloud -reunapilvi mikropalveluille sisäänrakennetun skaalautuvuuden varmistamiseksi.
  • Avoimuus: Liiketoiminnan näkökulmasta kuka vain voi liittyä avoimeen järjestelmään, koska sillä ei ole portinvartijoita. Teknisellä tasolla käytännössä mikä tahansa IoT-alusta voidaan liittää verkostoon, kunhan sillä on avoimia rajapintoja. IoT-NGIN-hankkeen näkökulmasta tämä onnistui hyödyntämällä innovatiivisia itsehallittavia identiteettejä.
  • Tietoturva: Tutkimme sisäänrakennettua tietoturvaa ja mahdollistimme DLT-lohkoketjuteknologian sisäisen jäljitettävyyden sekä uudenlaiset todennetut DLT-lohkoketjuteknologiaan pohjautuvat metatason digitaaliset kaksoset (edge cloud) reunapilvissä. Rakennamme uusia tietoturva- ja tietosuojaominaisuuksia tarjotaksemme paremman suojan kyberhyökkäyksiä vastaan sekä mahdollistaaksemme paremman tiedonhallinnan kaikille sidosryhmillemme.
  • Kaupallistaminen: IoT-NGIN-hankkeessa dataa jaettiin datasuvereniteettiin perustuen hallitulla tavalla ja datan sidosryhmien määrittämien tietoturva- ja tietosuojakäytäntöjen rajoissa. Vaikka datan jakamiseen liittyy kiinteästi tietoturvaan, määräyksiin ja oikeudellisiin rajoituksiin liittyviä näkökohtia, siihen kuuluu myös piirteitä, jotka ulottuvat kauas esimerkiksi perinteisten älykkäiden sopimusten ulkopuolelle ja tuovat mukanaan innovatiivisia vapaaseen tiedon jakamiseen liittyviä sopimusnäkökohtia.