Merellinen Helsinki – 5 tapaa joilla olemme edistäneet kaupungin merellistä strategiaa

Tässä artikkelissa sukellamme viiteen konkreettiseen tapaan, joilla olemme edistäneet Helsingin merellistä tulevaisuutta kohti kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, saariston parempaa saavutettavuutta ja merellistä strategiaa.

1. Vesiliikenteen sähköistäminen ja päästövähennykset

Työmme on ollut avainasemassa edistämässä Helsingin vesiliikenteen sähköistymistä ja vähäpäästöisyyttä tarjoamalla yrityksille ketteriä kokeilualustoja. 2020 järjestimme Vartiosaaren ensimmäisen sähkölauttakokeilun ja olimme mahdollistamassa Merisataman sähkövenekokeilua, joissa suomalainen Callboats-vene kuljetti matkustajia Helsingin lähisaaristossa. Kokeiluista saadut opit ja käyttäjäkokemukset ovat auttaneet kaupunkia tekemään viisaampia kalustopäätöksiä tulevaisuuden vesiliikennettä suunniteltaessa. Callboatsille Forum Viriumin mahdollistamat kokeilut olivat ensimmäiset referenssit, joiden avulla se on saanut asiakkaita veneelleen muun muassa Välimereltä ja vuodesta 2027 alkaen 15-vuotisella sopimuksella ison sähköisen vesibussin liikenteeseen Sipoon saaristoon.

“Saimme vaasalaisyritys Callboatsin uuden sähkövenetyypin ensimmäisen pilotin Itä-Helsingin Vartiosaareen, sillä meillä oli Suomen suotuisin pilotointiympäristö. Kokeilussa toteutettiin kaupunkilaisten OmaStadi-äänestyksen toive sähkövenereitistä ja edistettiin innovatiivista suomalaista veneosaamista.”

–Sähköisen liikenteen erityisasiantuntija Raimo Tengvall Forum Virium Helsinki

Hologistics-hankkeessa teemme parhaillaan yhteistyötä Tallinkin kanssa uusien päästöttömien rahtikuljetuspalveluiden suunnittelussa Tallinnan ja Helsingin välille. Tähän sisältyy esimerkiksi sähköistettyjen lauttayhteyksien ja yhdistettyjen lautta-juna-palveluiden kehittäminen. Hankkeen tavoitteena on saavuttaa 55 prosentin vähennys projektiverkoston logistiikan päästöihin 2030 mennessä.  

2. Kutsuveneet ja autonominen vesiliikenne

2018 käynnistimme vesiliikenteen on-demand-kutsupalvelun kehitystyön Jätkäsaaren Perille asti -hankkeessa, jossa digitaalisena markkinapaikkana toimiva Bout pilotoi ”veneiden Uberiksikin” kutsuttua taksivenepalveluaan. Forum Viriumin tarjoama kokeiluympäristö on tukenut suomalaisyrityksen kehitystä vesiliikenteen digitaalisten palvelujen ja sähköistymisen murroksessa kohti kansainvälisiä markkinoita. Bout valittiin kesällä 2024 vastaamaan Pariisin olympialaisten virallisista taksivenekyydeistä Seine-joella.

Vuonna 2020 jatkoimme yhteistyötä Callboats-yrityksen kanssa, joka aloitti historian ensimmäisen sähköisen yhteysveneen testauksen säännöllisellä reittiliikenteellä Itä-Helsingin saariin. Tarpeen mukaan tilattavat alukset vastasivat suoraan saariston saavutettavuuden haasteisiin ja tarjosivat joustavamman vaihtoehdon perinteiselle lauttaliikenteelle. 

Callboats kehitti Helsingissä myös maailman ensimmäistä kaupallista autonomista kutsuvenejärjestelmää, jonka TIME-lehti nosti vuoden 2023 parhaiden innovaatioiden listalleen. Tulevaisuudessa siirtyminen autonomiseen vesiliikenteeseen nähdään ratkaisevana tekijänä saaristoliikenteessä. Autonomiset sähköveneet helpottaisivat kapteenipulaa ja laskisivat operointikustannuksia, sillä etäohjauksen ansiosta yksi kapteeni voisi valvoa useampaa venettä samanaikaisesti. 

3. Vesiliikenteen MaaS ja joustava lipunmyynti

Vesiliikenteen MaaS (Mobility-as-a-Service) -hankkeessa kehitimme avoimen lipunmyyntirajapinnan Helsingin saaristoliikenteelle. Uudistuksen tavoitteena oli edistää sujuvaa lähimatkailua, jotta Helsingin saarikohteet olisivat yhtä helposti saavutettavissa kuin kaupungin muutkin julkisen liikenteen kohteet.

Syksyllä 2020 toteutetussa pilotissa JT-Linen saarihyppelyliput tuotiin ensimmäistä kertaa osaksi laajempaa matkaketjua Whim-sovellukseen, jolloin matkailijat pystyivät ostamaan matkalipun suoraan tutulla mobiilisovelluksella ilman erillisten kanavien etsimistä. Digitaalisen ekosysteemin ansiosta lippuja, ruokailuja ja kulttuuripalveluita on jatkossa mahdollista paketoida joustaviksi palvelukokonaisuuksiksi. 

4. Saaristomatkailun kävijäseuranta

Kansainvälisessä Urban Eco Islands -hankkeessa (2019–2021) etsimme uusia digitaalisia ratkaisuja saaristomatkailun kehittämiseen herkkää luontoa kunnioittaen. Hankkeen pilottikohteena toimi Helsingin Vasikkasaari, jota kehitimme älykkääksi luontomatkailukohteeksi yhteistyössä Tukholman ympäristöinstituutin kanssa. Keräsimme sensoreilla, drooneilla ja anonyymilla bluetooth-seurannalla reaaliaikaista dataa sääolosuhteista, reittien käytöstä ja saarten kävijämääristä, minkä avulla voitiin seurata ja ennakoida herkän saaristoluonnon kulumista. Tämä käytännön opas kokoaa yhteen hankkeen opit siitä, miten kaupunkien saarikohteita voidaan kehittää ennakoivasti ja vastuullisesti.

5. Uimavesien lämpötilasensorit 

Helsingin uimarantojen reaaliaikainen lämpötilaseuranta on ollut yksi Forum Virium Helsingin suosituimmista ja pitkäikäisimmistä datakokeiluista. Palvelu sai alkunsa 2020, kun asensismme kahdeksalle suositulle uimarannalle veden lämpötilaa puolen tunnin välein mittaavat sensorit. Digitaalinen ratkaisu rakennettiin kaupunkilaisten todelliseen tarpeeseen, sillä uimaveden lämpötila voi vaihdella huomattavasti – tuulista ja virtauksista riippuen rannoilla on mitattu jopa kymmenen asteen lämpötilaeroja. Koska sensorit on suunniteltu kestämään vaativia sääolosuhteita ja jäätymistä, ne tarjoavat arvokasta dataa myös talviuimareille. 

Kokeilu on erinomainen esimerkki siitä, miten Helsingin kaupungin ja Forum Viriumin yhteistyöllä luodaan avointa dataa hyödyntäviä, kaupunkilaisten arkea helpottavia palveluita. Vuonna 2026 Helsingin kaupunki laajentaa kokeilua pysyväksi mittaustoiminnaksi, kun ympärivuotiset mittarit asennetaan suurimmalle osalle Helsingin valvottuja uimarantoja. 

Kuva: Vesa Laitinen

Lue myös:

Tulevaisuusblogi | Miltä näyttää Helsingin vesiliikenteen tulevaisuus?