Forum Virium Helsinki kehittää kaupunkia uudella tavalla. Mitä ketteryys ja käyttäjälähtöisyys tarkoittavat käytännössä?

Kaupungin toiminnan kehittäminen on haastava tehtävä. Onnistuneen kehityshankkeen tuntomerkki on, että siihen ovat sitoutuneet niin kaupungin viranhaltijat kuin palvelujen käyttäjät.

Helsingin kaupungin kehitysyksikkönä toimivaan Forum Virium Helsinkiin on vuosien varrella kertynyt paljon osaamista onnistuneiden hankkeiden läpiviennistä.

“Forum Virium Helsinki on tuonut pienten ohjelmistoyritysten työtapoja kaupunkikehitykseen”, kehitysjohtaja Pekka Koponen kertoo. Tämä näkyy esimerkiksi Helsinki Region Infoshare -hankkeessa, jonka käynnistäjäksi palkattiin Ville Meloni, joka oli aiemmin tehnyt töitä startupin toimitusjohtajana.

Kehitystyö onnistuu vain, jos sitä tehdään kaupungin arjessa. HRI-hankkeen vetäjää nähtiin vain harvoin Forum Virium Helsingin toimistolla.

“Ville teki yleensä töitä Helsingin kaupungin tietokeskuksen tiloissa, kaupungin ihmisten kanssa”, Koponen kertoo.

Hyvän kehityshankkeen tunnusmerkki on sekin, että se loppuu joskus. Kun aika on kypsä, käynnistäjä voi hypätä sivuun.

“Helsinki Region Infoshare -datanavaushanke on nyt Helsingin kaupungin tietokeskuksen vastuulla, osa kaupungin normaalia toimintaa”, sanoo Koponen.

Moni julkisen sektorilla työskentelevä on allerginen uusille kehityshankkeille, jotka tuntuvat jarruttavan oikeiden töiden tekemistä. Kannattaako Forum Virium Helsingin hankkeita pelätä?

“Toivottavasti ei”, Mika Malin nauraa.

“Me emme ajattele hankkeita hankkeina. Haluamme rakentaa hyvinvoivaa toimivaa kaupunkia, ja hanke on väline sen toteuttamiseen.”

Forum Virium Helsingin hankkeita leimaa kokeilukulttuuri: kokeillaan uutta yhdessä ja opitaan matkan varrella. Palvelun ensimmäinen versio julkaistaan mahdollisimman nopeasti julkisesti kokeiltavaksi, ja sitä kehitetään saadun palautteen pohjalta edelleen. Näin syntyi Open Ahjo -rajapinta.

1. Tunnista ongelma

Kesällä 2011 käyttöönotettu Ahjo-tietojärjestelmä toi paperittoman toimiston 5000 Helsingin kaupungin virkamiehen ja kuntapoliitikon työasemille. Ahjon tietosisältö on julkista tietoa, mutta tavallisella kadunmiehellä ei ole pääsyä järjestelmään. Miten porata avoin rajapinta kaupungin asiakirjajärjestelmään, jotta asiakirjat saataisiin avoimesti kenen tahansa saataville?

Forum Virium Helsingin HRI-palvelu päätti käynnistää datanavausprojektin.

2. Sitouta avainkumppanit

Onnistuneen kehityshankkeen avain on yhteinen tahtotila. Onnistuneen kehityshankkeen avain on yhteinen tahtotila. Ahjo-järjestelmän tietotekniikasta vastasi Helsingin kaupungin sisällä eri taho kuin järjestelmän tietosisällöstä. HRI-hankkeen vetäjä kutsui asianosaiset koolle. Neuvottelupöydän äärellä kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että tätä kannattaa kokeilla.

Avoin datarajapinta kolmen miljoonan euron arvoiseen tietojärjestelmään syntyisi muutaman kymmenen tuhannen euron investoinnilla. Parhaimmillaan Ahjon tietosisällölle syntyisi aivan uudenlaista käyttöä.

3. Ota käyttäjät mukaan

Tavoitteena on käynnistää pieni ja nopeastitoteutettava datanavausprojekti, josta olisi mahdollisimman paljon hyötyä sovelluskehittäjille. Lähtölaukaus hankkeelle oli sosiaalisessa mediassa jaettu workshop-kutsu, joka veti Forum Virium Helsingin seminaarisalin täyteen asiasta kiinnostuneita.

Kolmetuntisessa sessiossa oli läsnä sekalainen joukko virkamiehiä, kansalaisdemokratiasta kiinnostuneita ja tietotekniikkaharrastajia.

Vuoropuhelu oli hedelmällistä. Kaupungin viranhaltijat kuulivat, mitä dataharrastajat voisivat avoimella kuntatiedolla tehdä. Kansalaisaktiivit taas ymmärsivät, miksi tietovarantojen avaaminen ei käy kaupungilta sormia napsauttamalla.

Hyvin johdetussa työpajassa syntyy myös tuloksia. Session lopputulos oli konkreettinen suunnitelma kaupungin päätöksentekodatan avaamiselle.

4. Kokeile

Forum Virium Helsingin hankkeissa palvelun ensimmäinen versio pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti kaikkien testattavaksi. Sen takia rajapinnan rakentaminen päätettiin tilata koko Ahjo-järjestelmän rakentaneelta Tiedolta.

HRI-tiimi teki sinnikkäästi töitä kulissien takana ja Ahjo-järjestelmän avainhenkilöt olivat innoissaan. Kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien esityslistat ja pöytäkirjat olisivat pian avointa dataa.

“Tiedot ovat rajapinnan kautta saatavilla ympäri vuorokauden. Enää ei tarvitse soitella tai mennä kaupungintalon kirjaamoon”, Ahjo-järjestelmän johtava asiantuntija Katja Räisänen pohti.

Käytännön toteutuksessa tulee usein mutkia matkaan. Suurin työ oli varmistua siitä, ettei salassa pidettävä materiaali, joka sisältää kuntalaisten henkilökohtaisia tietoja, vahingossakaan päädy julkiseksi tiedoksi. Viimein maaliskuussa 2013 Helsingin hallinnon läpinäkyvyys otti pitkän harppauksen eteenpäin. Ahjo-järjestelmään poratun rajapinnan ensimmäinen versio lisättiin HRI-palvelun datakatalogiin.

5. Paranna ja kerää palautetta

Moni kehityshanke päättyy siihen, mistä sen oikeastaan pitäisi alkaa. Käyttäjäpalaute paljasti, että sovelluskehittäjät kaipasivat hakuominaisuuksia datarajapinnan tietosisältöön. Helsingin kaupungin kumppanikoodaaja Juha Yrjölä pisti toimeksi. Hän paransi rajapintaa sovelluskehittäjäystävällisemmäksi REST-rajapinnaksi, josta pystyi hakemaan tarvitsemansa tiedot. Yrjölä kiritti sovelluskehittäjiä myös Päätökset-verkkopalvelulla, josta pystyi helposti hakemaan esimerkiksi omaa asuinaluettaan koskevaa päätöstietoa.

Nyt kaupungin päätökset olivat koneluettavassa muodossa minkä tahansa verkkoon kytketyn palvelun saatavilla. Sovelluskehittäjät innostuivat mahdollisuudesta. Pian useat kännykkä- ja verkkosovellukset hyödynsivät kaupungin tarjoamaa tietosisältöä. Yksi näistä oli kaupunginjohtaja Jussi Pajusen suosikkisovellus Ahjo Explorer.

Alkuperäinen teksti: Petja Partanen, Tarinatakomo, julkaistu osana Forum Virium Helsingin Avointa kaupunkia rakentamassa -julkaisua.