Valttina tiedon avoimuus

Kun Euroopan parlamentti julkisti alkuvuodesta 2014 tutkimuksen 468 Euroopan Smart City -hankkeesta, Helsinki sijoittui älykkäiden kaupunkien kuuden kärkeen, yhdessä Amsterdamin, Barcelonan, Kööpenhaminan, Manchesterin ja Wienin kanssa.

Kaupungin johdolle tulos ei ollut yllätys. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoo, että eurooppalaisia kollegoita tavatessa asia käy selväksi viimeistään, kun hän esittelee Helsingin asiakirjoja kännykkänsä Ahjo Explorer -sovelluksesta.

”Helsinki on toimiva ja fiksu kaupunki”, entinen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä vahvistaa.

Forum Virium Helsingin Jarmo Eskelinen on hänkin samoilla linjoilla.

”Usein unohtuu, että aika moni asia on Helsingissä todella hyvin. Joka ikisen kaupungin maailmassa väitetään olevan jäykkä, byrokraattinen ja kankea organisaatio. Mutta joku siinä joukossa on vähän vähemmän kankea”, Eskelinen pohtii.

Millä eväillä Helsinki nousi älykkäiden kaupunkien kärkeen? Monet Forum Virium Helsingin hankkeet saivat tutkimuksessa suitsutusta. Helsinki Region Infoshare -palvelua kehutaan uraauurtavaksi palveluksi avoimen kaupunkidatan saralla. Myös kaupungin päätöksenteon avaaminen ja kehittäjäyhteisöportaali dev.hel.fi saivat kehuja.

Alkuperäinen teksti: Petja Partanen, Tarinatakomo, julkaistu osana Forum Virium Helsingin Avointa kaupunkia rakentamassa -julkaisua.

CITIE: Maailman kolmanneksi innovaatiomyönteisin kaupunki

Globaalissa CITIE-vertailussa 2015 Helsinki nousi maailman kolmanneksi innovaatiomyönteisimmäksi kaupungiksi. Tutkimuksessa vertailtiin yhteensä 40 kaupunkia, ja Helsingin edelle nousivat vain New York ja Lontoo. Viiden kärjestä löytyvät myös Barcelona ja Amsterdam.

Helsingin nosti vertailun kärkeen innovaatiomyönteinen kulttuuri, digitaalisten kanavien hyödyntäminen, laadukkaiden palveluiden tarjoaminen ja aktiivinen vuorovaikutus asukkaiden kanssa. Kehuja keräsivät erityisesti Helsinki Loves Developers -kehittäjätapaamiset ja rajapintoja harmonisoiva CitySDK, jotka molemmat ovat Forum Virium Helsingin hankkeita. Myös Helsingin julkisen liikenteen mobiilipalvelut saivat kiitosta.

CITIE (City Initiatives for Technology, Innovation and Entrepreneurship) -vertailussa arvioitiin 40 kaupungin hallinnon saavutuksia yrittäjyyttä ja innovaatioita tukevan ympäristön luomisessa avoimuuden, infrastruktuurin ja johtajuuden osalta. Tutkimuksen toteuttivat Accenture, Nesta ja Future Cities Catapult.

Kuvan värikoodit: Advanced (green) / Underway (orange) / At an early stage (red)

Ykkösenä Frost & Sullivanin kaupunkivertailussa 2015

Konsulttiyritys Frost & Sullivan kartoitti 2015 eurooppalaisten älykaupunkien avoimen datan ja lähdekoodin käyttötapoja sekä tiedon avaamisen astetta. Kysely nosti Helsingin täysin ylivoimaiseksi ykköseksi avattujen datasettien määrässä, muut selvitykseen osallistuneet kaupungit tulevat ainakin vielä kaukana perässä.

Verkossa tehtyyn kyselyyn vastasi 27 kaupunkia, ja tulokset osoittavat Helsingin johtavan lähestulkoon kaikilla sektoreilla. Helsingin kaupunki sai tutkimuksessa suitsutusta vahvasta panostuksestaan dataan suuntautuvissa palveluissa, open source -lähestymistavoissa ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa.

Heat Map of Real-Time Cities in Europe

Kyselyssä määritellään termin “real time city” tarkoittavan yli 250 000 asukkaan urbaaneja alueita, jotka avaavat ja käyttävät avointa dataa ja avointa lähdekoodia palveluiden ja innovaatioiden kehittämiseen. Kyselytuloksista koottu “Heat map”, väridiagrammi, osoittaa Helsingin johtavan kaikilla sektoreilla. Vain reaaliaikaisen datan keruu ja käyttö ovat kartoituksen mukaan alhaisella asteella Helsingissä.

Kaupunkien kehitystä arvioitiin kahdeksan kategorian perusteella. Niitä olivat mm. julkaistujen datasettien määrä, yhteistyön aste partnereiden kanssa, datan kaupallinen käyttö ja avoimen lähdekoodin käyttö. Heat mapin mukaan osa kaupungeista on vasta alkuasteella datan ja lähdekoodin avaamisessa ja käytössä, osa pidemmällä.

Avoin Helsinki

Kysely osoittaa kuitenkin kaikkien kaupunkien, myös Helsingin haasteeksi tietoaineistojensa avaamisen kaupallistamisen – uutta liiketoimintaa ei vielä ole laajalti saatu aikaan. Helsinki onkin jo tarttunut haasteeseen mm. 6Aika-strategian avoimen datan kärkihankkeessa, jossa datapohjaisen liiketoiminnan synnyttämisen vauhdittaminen on keskiössä.

Datan laadun arvioidaan olevan jatkossa tärkeämpää kuin määrä, joten kaupunkien on panostettava tähän kehitykseen. Tutkimuksessa korostettiin myös data jatkohyödyntämisen ja skaalautimisen tärkeyttä – näillä osa-alueilla Helsinki esiintyi edukseen.

Palveluita ja innovaatioita avoimesta datasta

Selvitys osoittaa kaupunkien haluavan tiedon avaamisen näkyvän kaupunkilaisille konkreettisina hyötyinä, ja siksi palveluiden kehittäminen liittyy usein liikenteeseen ja liikkumiseen, energiatehokkuuteen ja julkisen datan saavutettavuuteen. Tiedon avaamisella kaupungit tähtäävät ennen kaikkea kaupunkilaisten elämänlaadun parantamiseen ja palveluiden tehostamiseen. Sen sijaan avoimen datan käyttö kaupunkisuunnittelussa ja päätöksenteossa on yhä vähäistä.

Kyselyn mukaan kaupungit ovat panostaneet avoimen datan saavutettavuuteen, mutta vaikka reaaliaikaisen datan avaaminen kiinnostaa kaikkia, ovat tekniset haasteet monelle kaupungille vielä liian suuria. Lisäksi kaupunkeja askarruttaa datan omistamiseen, jakamiseen ja yksityisyyteen liittyvät seikat.

Lue  tiivistelmä:
http://www.marketresearch.com/product/sample-9049396.pdf