Kun EU-parlamentti vertaili 468 eurooppalaisen kaupungin älykaupunkihankkeita, sijoittui Helsinki kuuden älykkäimmän kaupungin joukkoon. Helsinki aikoo pysyä terävimmässä kärjessä jatkossakin – ketterän kaupunkikehityksen opein.

Forum Virium Helsingin kehityshankkeet edistävät digitaalisten kaupunkipalveluiden syntyä. Kehitettävät ideat tuodaan alusta alkaen osaksi käyttäjien arkea. Yrityksille pyritään luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

“Kaupungin pitää olla mahdollistaja. Paras tapa mahdollistaa on avata prosesseja, dataa ja tietojärjestelmiä sekä kaupungin toimintatapoja”, toimitusjohtaja Mika Malin pohtii.

Merkittävintä pioneerityötä julkisten tietovarantojen avaajana on tehnyt pääkaupunkiseudun kuntien Helsinki Region Infoshare. Siitä kertoo palvelun yli 1000 avointa tietoaineistoa.

Yksittäiset fiksut kännykkäsovellukset eivät ole nostaneet Helsinkiä maailman Smart City -listojen kärkeen. Sen on tehnyt taustalla vaikuttava perusfilosofia, julkisen tiedon avoimuus. Ahjo-päätöksentekojärjestelmä toi vuonna 2011 paperittoman toimiston 5 000 kaupungin virkamiehen ja kuntapoliitikon käyttöön. Kansainvälisen ihailun aihe siitä tuli, kun kumppanikoodaaja Juha Yrjölän poraama ohjelmointirajapinta kasvatti potentiaalisen käyttäjämäärän miljooniin.

Kalasatama – älykäs kaupunginosa

Uuden kaupunginosan rakentaminen on satojen miljoonien investointi. Miten Forum Virium Helsingin toimintamalli, ketterät pilottihankkeet ja käyttäjien ottaminen mukaan suunnitteluun, sopivat kaupunki-infran rakentamiseen?

“Kun perusinfra toimii, ihmiset voivat rakentaa sen päälle omia innovaatioitaan. Kalasatamassa käyttäjät on otettu mukaan alusta alkaen”, toteaa Fiksu Kalasatama -hankkeen vetäjä Veera Mustonen.

Kalasatamassa älykästä infraa todella löytyy: jäteastiat tyhjentävät itse itsensä, älykkäässä sähköverkossa energia- ja tietovirrat kulkevat kahteen suuntaan, suunnitteilla on mittavaa sähkövarasto, jonka kapasiteetti vastaa noin 4000 aurinkopaneelin huipputehoa.

”Parhaimmillaan Forum Virium Helsinki voi toimia siltana yksityisten yritysten innovaatioiden ja kaupungin välillä. Ja sellaista me tarvitsemme.”

Kokeilukulttuuri toimii

Ketterän kokeilukulttuurin sovellusalue on laaja. IT-hankkeista tutut ketterät kehitysmenetelmät sopivat mainiosti myös julkiselle sektorille ja kaupunkikehittämiseen.

“Rakennetaan ensimmäinen versio nopeasti, lanseerataan se ja katsotaan, millaista palautetta tulee. Sen pitäisi olla käytössä julkisella sektorilla kautta linjan”, Mika Malin toteaa.

“Koko paradigma pitäisi kääntää siten, että palvelun kehittämishanke on prosessi, jossa tuote tulee ulos mahdollisimman nopeasti, kehittäminen alkaa ja jatkuu pari vuotta. Nyt määritellään pari vuotta, tilataan ja toteutetaan. Projekti lopetetaan juuri, kun parantamisen pitäisi alkaa.”

Alkuperäinen teksti: Petja Partanen, Tarinatakomo, julkaistu osana Forum Virium Helsingin Avointa kaupunkia rakentamassa -julkaisua. Kuva: Okko Oinonen