Taloyhtiöiden digipalvelut ovat vielä lapsen kengissä, mutta potentiaalia on, kiteyttää Ilmastoviisaat taloyhtiöt -kehitystyöpajojen vetäjä Lauri Tähtinen.

“Työpajoissa keskusteltiin paljon taloyhtiön ja asukkaan mahdollisuudesta seurata omaa hiilijalanjälkeään”, Green Building Council Finlandin asiantuntija Lauri Tähtinen kertoo esitellessään työpajatyöskentelyn tuloksia.

Kansalaisten nopeasti virinnyt ympäristötietoisuus näkyy myös asumisessa.

 Tähtinen avaa tietokoneen ruudulle ison mindmapin. Vihreät pallukat ovat työpajoissa tunnistettuja palveluideoita asukkaille, oranssit taloyhtiöille. Asumisen tuottamia datavirtoja analysoimalla voi esimerkiksi hälyttää poikkeamista tai optimoida sisäilmastoa vaikka huonekohtaisesti. Työpajoissa syntyneitä palveluideoita olivat myös työkalu taloyhtiön päätöksentekoon ja huollontarvetta ennakoiva palvelu. Niitä päästään tosin rakentamaan vasta, kun kaikki taloyhtiön tieto on digimuodossa, eikä sitä ole lukittu suljettuihin tietojärjestelmiin.

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen tavoite on vauhdittaa taloyhtiöiden digiloikkaa.

“Rakennusala ja digitalisaatio on edennyt viime vuosina hurjaa vauhtia, mutta taloyhtiöissä uutta tekniikkaa ei vielä paljoa näy”, työpajoja vetänyt Tähtinen toteaa.  

“Jos edes perusjutut, kuten lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksen, saisi mitattua ja datan kerättyä. Niihin liittyi moni palveluideoista”, Tähtinen pohtii.

 Yksi digiloikan suurimmista esteistä taloyhtiöissä ovat tietojärjestelmät, jotka eivät keskustele keskenään. Isännöintiliiton asiakkuusjohtaja Aki Salo havainnollisti hyvin tilannetta omassa työpajaesityksessään. Huoltomies käy lukemassa huoneistojen vesimittarit ja ilmoittaa lukemat isännöintiyritykseen. Siellä taas kiinteistösihteeri laskee vesitasauslaskelmat huoneistokohtaisesti ja kirjaa tiedot uuteen järjestelmään. Tietoa siirtyy järjestelmästä toiseen käsipelillä. 

Voittajakonsepti tuo säästöjä

Yrityksissä taloyhtiöiden digipalvelujen kehitysinto tyssää usein rajallisiin markkinoihin ja kaupallistamisen vaikeuteen. Työpajaan osallistuneiden yritysten kokemus on, että yksityiset asukkaat maksuhalukkuus on olematon, ja taloyhtiöidenkin kukkaronnyörit ovat tiukalla.

“Parhaat digipalvelukonseptit on sellaisia, joissa palvelu rahoitetaan toteutuneilla säästöillä”, Tähtinen toteaa.

 Yrityskentällä on kuitenkin jo monta valopilkkua. Esimerkiksi työpajoissa esiintyneet Leanheat ja Fiksuvesi ovat onnistuneet palvelujensa kaupallistamisessa. Leanheatin itseoppiva ohjelmisto ohjaa jo yli 100 000 asunnon lämmitystä, Fiksuveden kehuttu palvelu taas on hämmästyttävän yksinkertainen. Kiinteistön vesimittaria kuvaava halpa web-kamera korvaa vesimittarin luennan – ja tekee paljon muuta. Palvelu analysoi vedenkulutuksen muutoksia ja hälyttää välittömästi havaitsemistaan vuodoista.

 “Näille läpilyöneille palveluille on yhteistä, että niillä saadaan sekä paremmat asumisolosuhteet että rahallista säästöä.”

Parhaimmillaan taloyhtiön ei tarvitse maksaa palvelusta penniäkään, sillä säästöt kuittaavat kustannukset.

 Yksi alan tärkeimmistä trendeistä on asumisen energiatehokkuuden parantaminen. Esimerkiksi kerrostalojen kaukolämmitystä säädetään edelleen viime vuosituhannen tekniikalla, ulkolämpötilan ohjaamana kiinteiden säätökäyrien avulla. Kun avuksi otetaan mittaustiedot huoneistojen lämpötiloista, sääennusteet ja hyppysellinen automaatiota, alenee talon kaukolämpölasku usein roimasti.

“Ne eivät vaadi asukkailta mitään toimenpiteitä. Kenenkään ei tarvitse luopua mistään, mutta palvelut säästävät rahaa.”

Tähtisen mukaan työpajoissa kiteytetty digipalvelujen menestysresepti on varsin yksinkertainen.

“Ykkösasia on tuoda selkeästi konseptoitu ratkaisu yleisesti tunnettuun ongelmaan. Tällaiset palvelut skaalautuvat helposti.”

 

Naapurikateus kannustaa

Kevään viimeisen työpajan aiheena oli avoin data. Mitä voisi saada aikaan, jos asumisen tuottama tietovirta avattaisiin yhteiseen käyttöön?

“Jos esimerkiksi talojen korjaussuunnitelmat olisivat muidenkin tiedossa, avautuisi mahdollisuus alueelliseen yhteistoimintaan”, kertoo Tähtinen.

Työpajassa pohdittiin esimerkiksi talojen remonttien tekemistä yhteistuumin ja kehiteltiin erilaisia jakamistalouden ideoita. Yksi suosituimmista ajatuksista oli energiansäästöillä kilpaileminen. Naapurikateus kannustaisi helposti toimintaan.

“Jos näkisi, että naapurin talo kuluttaa puolet vähemmän energiaa tai tuottaa vain puolet meidän hiilidioksidipäästöistämme, niin se voisi kannustaa kehittämään myös omaa tekemistä”, Tähtinen toteaa.

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke järjesti keväällä 2019 neljä avointa asumisen datapohjaisten palvelujen kehitystyöpajaa. Tutustu työpajoissa pidettyihin esityksiin ja tuloksiin: https://figbc.fi/ilmastoviisaat/#IVT-tyopajat

Tilaa Ilmastoviisaat taloyhtiöt -uutiskirje, niin saat tietoa taloyhtiösi keinoista energiatehokkuuteen

Tutustu Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeeseen.

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke vauhdittaa taloyhtiöiden digiloikkaa. Tavoitteena on saada asunto-osakeyhtiöt ja niiden asukkaat aktiiviseksi osaksi älykaupunkia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ilmastoviisaat taloyhtiöt kehittää yhteisiä toimintamalleja asuinkerrostalojen tiedon keräämiseen, jakamiseen ja omistajuuteen. Hanke myös pilotoi asuinkiinteistöjen IoT-sensoridatan hyödyntämistä kuudessa kerrostaloyhtiössä Helsingissä ja Vantaalla yhdessä asukkaiden kanssa. Vuoden 2020 loppuun kestävässä hankkeessa ovat mukana Helsingin ja Vantaan kaupungit, Forum Virium Helsinki, Green Building Council Finland ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY.

 

Kuva: Petja Partanen

Lisätietoja

Timo Ruohomäki

Johtaja, IoT ja Data


#IoT #data
puh. +358 40 661 5500
timo.ruohomaki(at)forumvirium.fi

Tilaa uutiskirje

Älyratkaisuja kaupungeille, pilotteja yrityksille ja yhteistyömahdollisuuksia tutkimuslaitoksille – kerromme sinulle ensimmäisenä!






Olen lukenut Forum Virium Helsingin rekisteriselosteen ja hyväksyn että henkilötietojani käsitellään sen mukaisesti. Lyhyesti: noudatamme EU:n GDPR-asetusta ja käsittelemme henkilötietoja huolellisesti.