Terveellinen kaupunginosa -ohjelma toi palvelut ihmisten luo

Artikkelikuva: Terveellinen kaupunginosa -ohjelma toi palvelut ihmisten luo

Terveellinen kaupunginosa -ohjelma pistettiin vuodenvaihteessa pakettiin. Ohjelmassa luotiin uusia hyvinvoinnin palveluja ja vietiin niitä paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat jo valmiiksi. Syntyi myös uusia työkaluja kaupunkilaisten omatoimisen terveydenhoidon ja sairauksien ennaltaehkäisyn tueksi.

 
Terveellinen kaupunginosa -ohjelman tavoitteena oli uusien, kaupunkilaisten hyvinvointia edistävien palvelujen kehittäminen. Ohjelma toteutettiin vuosina 2008 – 2011. Siitä vastasi Helsingin kaupungin terveyskeskus, mutta mukana oli laaja joukko myös muita julkisen sekä yksityisen sektorin toimijoita. Palvelujen testaaminen keskitettiin pääosin Herttoniemen alueelle eli Länsi-Herttoniemeen, Herttoniemenrantaan, Roihuvuoreen ja Tammisaloon. Ohjelmassa oli kaikkiaan kaksitoista osaprojektia. 
 
Innovaatiopalkittu Terveyskortti     
Sähköinen Terveyskortti on esimerkki hyvin onnistuneesta palvelukokeilusta. Palvelu sai Laatukeskuksen vuoden 2011 innovaatiopalkinnon julkishallinnon sarjassa. Sähköisestä terveystarkastuksesta, laboratoriokokeista ja terveysvalmennuksesta koostuneen Terveyskortin avulla onnistuttiin seulomaan diabetestapauksia sekä sydän- ja verisuonitauteja. Sähköiseen terveystarkastukseen osallistuneista 41 prosentilla oli selvästi kohonnut diabetesriski ja 39 prosentilla kohonnut aivohalvausriski. 13 prosentilla oli verensokeri- tai veren rasva-arvo selvästi koholla. Lievästi poikkeava arvo oli puolella. Palvelupilottiin kutsuttiin 5000 satunnaisesti valittua 45–49-vuotiasta itähelsinkiläistä. Kutsutuista yli 800 otti kortin käyttöön, ja laboratoriokokeissa kävi noin 500 henkilöä.
 
Terveyspysäkille ostosten lomassa       
Terveyspysäkki Itäkeskuksen kauppakeskuksessa on puolestaan esimerkki ihmisten luo viedystä palvelusta, jota on helppo käyttää kauppakeskuksessa poiketessa”, Terveellinen kaupunginosa -ohjelman projektipäällikkö Jouko Ranta Helsingin kaupungin terveyskeskuksesta sanoo. ”Pysäkillä tehdään ennaltaehkäisevän terveydenhoidon toimenpiteitä, varsinainen sairaanhoito on edelleen terveysasemien kontolla.”
 
 
Terveyspysäkillä työskentelee kolme terveydenhoitajaa. Paikalla on teemaluontoisesti myös muita asiantuntijoita, kuten ravitsemusterapeutteja ja fysioterapeutteja. Lähestulkoon kaikki eli yhteensä 99 prosenttia kaikista Terveyspysäkin kävijöistä piti käyntiään joko merkittävästi tai ainakin hieman hyödyllisenä 1. –15.10.2011 tehdyssä asiakaskyselyssä. Terveyspysäkin toiminta jatkuu tänäkin vuonna.
 
Terveyspalveluja baarissa
Terveellinen kaupunginosa testasi terveyspalvelujen viemistä myös ravintolaympäristöön. Kahdessa kortteliravintolassa Herttoniemen peruspiirissä asiakkaille tarjottiin mahdollisuus verenpaineen ja verensokerin mittaamiseen. Ravintoloissa oli paikalla päiväaikaan terveydenhoitoalan opiskelijoita ennalta sovittuina ajankohtina loka–marraskuussa 2011.  ”Emme menneet ravintoloihin saarnaamaan alkoholinkäytön vaaroista”, Ranta huomauttaa. ”Tarkoituksena oli madaltaa asiakkaiden kynnystä terveyspalvelujen käyttämiseen ja havaita ajoissa, jos heillä oli esimerkiksi verenpainetaudin tai kakkostyypin diabeteksen riski.” Kokeilu onnistui hyvin. Niin ravintoloiden asiakkaat kuin kokeilussa mukana olleet ravintoloitsijat ja terveydenhoidon opiskelijatkin ottivat sen hyvin vastaan. 
 
Liikuntavälineille kysyntää kirjastoissa
 
Tänä keväänä Helsingin kaupungin hammashoitopalvelut nousevat pyörille, kun Liikkuva suunhoitoyksikkö Liisu lähtee liikkeelle. Liisu suuntaa ensimmäiseksi koulujen pihaan lasten ja nuorten suun tarkastuksia ja hoitoa varten. Tähtäimessä on tarttua erityisesti koululaisten hammaskaries-ongelmaan.
 
Terveellinen kaupunginosa -ohjelma antoi alkusysäyksen myös liikuntavälineiden ottamiseen osaksi Helsingin kirjastojen lainausvalikoimaa. Palvelua kokeiltiin ensin Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa, ja hyvien kokemusten myötä se on laajentunut tähän mennessä Jakomäen ja Pihlajamäen kirjastoihin. Nuori Suomi ry:n kanssa toteutettu Vauhtia varhaiskasvatukseen -pilotti tuotti toimintamallin, jota ollaan levittämässä laajemmalle kaupunkiin. Toimintamallissa päiväkotien henkilökunta suunnittelee, miten lapsille pystytään takaamaan hoitopäivän aikana vähintään kaksi tuntia liikuntaa.
 
Terveellinen kaupunginosa -ohjelmassa kokeiltiin myös asukkaiden aktivoimista oman alueen hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Idealingossa haettiin ehdotuksia Herttoniemen alueen asukkailta. Saaduista ehdotuksista valittiin toteutettaviksi Roihuvuoren kylätalohankkeen tukeminen ja Herttoniemen terveysaseman info-TV. 
 
Teksti: Maija Jokiniemi
 
Terveellinen kaupunginosa -ohjelmassa kehitettiin uusia palveluja ihmisten hyvinvoinnin tueksi. Tavoitteena oli myös antaa Herttoniemen alueen asukkaille uusia eväitä terveydestä huolehtimiseen. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen laaja yhteistyöprojekti oli käynnissä vuosina 2008–2011. Mukana ohjelmassa olivat Forum Virium Helsinki, Terveyden edistämisen keskus, Helsingin yrittäjät, Elisa, Logica, Palmia, Tieto ja VTT.
 
Kuva: Olli-Pekka Orpo

 

Lue myös