Älykkään kaupungin koelaboratorio

Artikkelikuva: Älykkään kaupungin koelaboratorio
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti tehdä Kalasatamasta älykkään kaupunkirakentamisen mallialueen. Fiksu Kalasatama -hanke näyttää, mitä älykäs kaupunki tarkoittaa käytännössä.
 
Forum Virium Helsingin projektipäällikkö Veera Mustonen katselee Kalasataman rakennustyömaata Ravintola Vanha Kalasataman näköalaikkunoista. Kattokerroksen entisestä satamaduunarien ruokalasta avautuu mainio näkymä yli uuden kaupunginosan. Nyt valmiina on muutama kortteli ja parintuhannen ihmisen kodit. Muutaman vuoden kuluttua näkymä on toisenlainen: suora siltayhteys kantakaupunkiin, metroasemaa ympäröivät 33-kerroksiset tornitalot, asukkaita suomalaisen pikkukaupungin verran.
 
Uusi Kalasatama on suomalainen versio Smart Citystä, kaupungista, jossa ihmiset viihtyvät eikä ympäristöä pilata. Uusi teknologia ja data auttavat säästämään resursseja. Kaupungin strategiaohjelmassa Kalasatama on nimetty älykkään kaupunkirakentamisen mallialueeksi Helsingissä.
 
“Nyt tavoite pitää konkretisoida”, Veera Mustonen kertoo. Tätä hankkeen työrukkasena toimiva Forum Virium Helsinki tekee yhdessä asukkaiden, yritysten ja kaupungin johdon
kanssa.
 
”Älykkään infran lisäksi tarvitaan asukkaiden ja yritysten luovuutta. Kun perusinfra toimii, eri tahot voivat rakentaa sen päälle omia innovaatioitaan.”
 
 
Virastot mukaan
 
Fiksu Kalasatama -seminaarissa kaupungin eri virastojen ja laitosten kehittäjät pohtivat, mitä uusi kaupunginosa voisi tarjota asukkaille ja yrityksille. Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Salla Hoppu esittelee asukkaiden energiakäyttäytymistä pohtineen ryhmän tuloksia.
 
Ryhmä pähkäilee, miten esimerkkihenkilö Niina, 41, elää energiatehokkaasti Kalasatamassa.
 
“Niinan talon katto kerää aurinkolämpöä, seinäpinnat ja ikkunat tuottavat aurinkosähköä. Sähköä kuluu, kun Niina vie sähköavusteisella tavarapolkupyörällä lapsia päivähoitoon”, Hoppu visioi.
 
Vastaavia työpajoja pidetään myös yhdessä nykyisten ja tulevien asukkaiden kanssa. Esimerkiksi Kalasataman metroaseman kylkeen kaavoitettua uutta sosiaali- ja
terveysasemaa suunnitellaan yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa.
 
“Hyvä keino päästä suunnittelussa eteenpäin on hankkia asiakasymmärrystä. Kaupunkilaisten tarpeita kartoitetaan fokusryhmähaastatteluissa”, Veera Mustonen kertoo.
 
Kun tavoitteet ovat selvillä, on kokeilujen aika. Fiksu Kalasatama -hanke keskittyy älykkäiden kaupunkipalveluiden synnyttämiseen. Fiksut kaupunkilaiset luovat uusia palveluja, jotka hyödyntävät kekseliäästi avoimia datavarantoja ja uuden teknologian mahdollisuuksia.
 
“Aluetta kehitetään kokeilujen kautta”, Mustonen kertoo.
 
Kokeileminen sallittua
 
Entinen satama-alue, nykyinen rakennustyömaa, taipuu moneen väliaikaiskäyttöön. “Täällä saa todellakin kokeilla kaikenlaista, kaupunki on hyvin joustava, Mustonen lupaa.
 
Yksi kokeilijoista on PiggyBaggy-kyytipalvelu, joka kuljettaa ihmisten sijasta tavaroita. Joukkoistettua tavarakimppakyytiä voi käyttää tavaran lähettämiseen paikasta toiseen, mutta myös lisätienestien hankkimiseen tavaroita kuljettamalla.
 
“Kalasatamasta tulee pilottialueemme. Tuomme alueelle Aalto-yliopiston kanssa kehitetyn älykkään PiggyBox-toimituspisteen, josta voi noutaa paketteja ja jättää ne kuljetettavaksi. Etsimme myös kumppania, joka haluaisi testata ympäristöystävällistä tapaa järjestää kotiinkuljetus asiakkailleen”, yrityksen toimitusjohtaja Harri Paloheimo kertoo.
 
Suurin yllätys Paloheimolle oli päätöksenteon nopeus. Hitaiksi moititut kaupungin virkamiehet tekivät maanvuokrauspäätöksen kahdessa viikossa. Kun sähköt saatiin vedettyä, kontin mallinen toimituspiste otettiin pilottikäyttöön.
 
“PiggyBaggy on hyvä esimerkki uudenlaisesta kaupunkipalvelusta, joka vähentää liikennettä, hyödyntää uutta teknologiaa ja ottaa asukkaat mukaan kehitystyöhön löytääkseen todelliset tarpeet palvelulle”, Veera Mustonen toteaa.
 
Kalasataman kokeiluissa myös bisnes on sallittua. “Tai oikeastaan se on välttämätöntä. Toimijoiden pitää pystyä luomaan sellaisia bisnescaseja, etteivät ne jää pelkiksi kokeiluiksi.”
 
Tätä edellyttää myös TEKES, joka valitsi Kalasataman uuden Fiksu kaupunki -ohjelmansa ensimmäiseksi pilottialueeksi. Kalasatamassa testatun liiketoiminnan pitää toimia muissakin kaupungeissa.
 
Kun rakennetaan uutta aluetta, on uusien toimintatapojen kokeilu helppoa. Esimerkiksi juuri avatulla Kalasataman asukkaiden verkkopalvelu Fisuverkolla on hyvät mahdollisuudet lähteä lentoon. Kalasataman oma uutispalvelu, tapahtumakalenteri, keskustelupalstat, vikailmoitusten teko ja tavaratori ovat palveluja, joita jokainen asukas joskus kaipaa.
 
“Palvelun vieminen vanhan asuinalueen taloyhtiöihin olisi vaikeaa. Täällä siitä on mahdollisuus luoda viestintäkanava, jota jokainen alueen asukas käyttää.”
 
Myös kaupunki käyttää Kalasatamaa kokeilualueena. Helsingin Energia testaa alueella älykästä sähköverkkoa, Kalasataman tuleva peruskoulu taas uusia oppimisteknologioita. Perinteisten luokkahuoneiden sijasta kouluun tulee kaksi isoa tilaa, joista voi muodostaa erilaisia soluja eri opetustilanteisiin.
 
Suomalaisversio älykkäästä kaupungista herättää jo kiinnostusta. Mustonen on juuri saatellut ryhmän fiksuun Kalasatamaan tutustuneita ulkomaisia vieraita takaisin bussiinsa.
 
“Uusi asuinalue herättää valtavasti intohimoja. Yrityksillä, virkamiehillä ja tulevilla asukkailla on hirveästi ajatuksia kaupungin kehittämisestä. Toivottavasti onnistumme konkretisoimaan kaiken innon käytännön toiminnaksi, paremman kaupungin kehitystyöksi.”
 

Juttu on julkaistu osana Forum Virium Helsingin Avointa kaupunkia rakentamassa -julkaisua
>> Lue lisää

 
 
Teksti: Petja Partanen, Tarinatakomo
Kuvat: Jarmo Roiko-Jokela, Helsingin kaupungin aineistopankki; Pekka Salmi

Lue myös